Hallituksen päätös jatkaa sote-uudistusta edellisten vaalikausien valmistelua hyödyntämällä on Hyvinvointiala HALIn toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakankaan mukaan perusteltua ja kannatettavaa. Hallitusohjelmassa esiin nostettu yksityisen varhaiskasvatuksen luvanvaraisuus ja palveluntarjoajien voiton rajaaminen herättävät liitossa sen sijaan suurta ihmetystä.

Hyvinvointiala HALI pitää hyvänä asiana, että sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet säilyvät samoina: turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat sote-palvelut, parannetaan palveluiden saatavuutta, kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitään kustannusten kasvua.

– Vanhat tavoitteet ovat edelleen hyvät ja kannatettavat. Lisäksi hallitusohjelmassa luvataan turvata ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, joka on äärimmäisen tärkeää, sanoo Ulla-Maija Rajakangas.

Hoitotakuu on konkreettinen palvelulupaus

Hallitusohjelmassa esitetään hoitotakuuajan merkittävää lyhentämistä. Hallituksen tavoitteena on, että kiireettömään hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

– Hoitotakuuajan tiukentaminen on konkreettinen yhteiskunnan antama palvelulupaus. Se parantaa erityisesti perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja nostaa Suomen eurooppalaiselle tasolle hoitoon pääsyssä. Hoitotakuu ei saa jäädä vain symboliseksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan vaan se toteuttaminen edellyttää erilaisten ratkaisumahdollisuuksien käyttöönottoa ja kaikkien käytettävissä olevien resurssien, myös yritysten ja järjestöjen, hyödyntämistä.

– On hienoa, että hallitusohjelmassa nostetaan yhdeksi ratkaisuksi palveluseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin käyttö. Niiden avulla voidaan parantaa palveluiden saatavuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta sekä vahvistaa itsemääräämisoikeutta, Rajakangas kommentoi.

Yksityisen sektorin resurssit käyttöön

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan esitetyn hoitotakuun toteuttaminen edellyttäisi nykyjärjestelmällä 1 600-2 600 uuden lääkärin palkkaamista terveyskeskuksiin. Hallitusohjelmassa arvioidaan, että palvelujärjestelmää kehittämällä selvitään noin 1 000 terveyskeskuslääkärin palkkaamisella.

– Hoitotakuutavoitteen saavuttaminen ei edellytä sitä, että kaikki mahdollisesti tarvittavat 1 000 lisälääkäriä pitäisi palkata julkisiin terveyskeskuksiin. Yksityisen sektorin perusterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajapalvelut ovat laadukkaita ja niitä on tarjolla kustannustehokkaasti. Yhteiskunta voi hyödyntää näitä resursseja palveluseteleillä tai ostopalveluina, Rajakangas esittää.

– Hienoa on, että hallitus aikoo parantaa asiakaslähtöisyyttä ottamalla käyttöön digitaalisia ja mobiileja palveluratkaisuja, joissa kannattaa ottaa oppia yksityiseltä puolelta.

Miksi yksityinen varhaiskasvatus erityistarkasteluun?

Hallitusohjelmassa on nostettu esiin yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntarjoajien luvanvaraisuus ja voiton rajaaminen. Hallituksen kaavailut ovat elinkeinovapauden ja palvelujen tarkoituksenmukaisen järjestämisen näkökulmasta kyseenalaisia. Yksityisellä varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli palveluntuottajana. Se mahdollistaa palveluiden saatavuuden ja perheiden valinnan mahdollisuuden. Se on myös varhaiskasvatuksen sisällön monipuolistaja.

– Toimiviin ja laadukkaisiin palveluihin erillisen lupajärjestelmän luominen on tarpeetonta. Se lisäisi myös turhaa byrokratiaa. Voitontavoittelun rajoittaminen yksityisessä varhaiskasvatuksessa lopettaisi yksityiset investoinnit ja laadukkaiden päiväkotipaikkojen saatavuus heikkenisi. Kyseessä olisi märkä rätti lapsiperheiden naamalle, toteaa Rajakangas.

Varhaiskasvatuksen laatu on Suomessa kansainvälisestikin vertailtuna korkea sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yksityinen sektori tuottaa noin 20 prosenttia varhaiskasvatuspalveluista.