Järjestöjen rahoitus turvattava

VM:n budjettiesitys leikkaisi sosiaali- ja terveysjärjestöiltä ensi vuonna peräti 127 miljoonaa euroa ja STM:n oma ehdotus 70 milj. euroa. Tämä olisi merkittävä isku järjestötoiminnalle. Valtioneuvoston on tehtävä budjettiriihessä ratkaisut yleishyödyllisten järjestöjen rahoituksen turvaamiseksi.
Ratkaisumahdollisuuksia on useita: esimerkiksi arpajaisveroa voidaan laskea, avustettavan toiminnan piirissä olevia ja sinne perustellusti kuulumattomia kohteita voidaan siirtää valtion talousarviossa rahoitettavaksi ja aukkoa voidaan myös rahoittaa suoraan valtion budjetista. Veikkauksen edunvälittäjiä on tässä asiassa kohdeltava yhdenvertaisesti.

Työllisyyttä ikääntyneille ja lapsiperheille suunnatulla kotitalousvähennyksellä

Budjettiriihestä tarvitaan päätöksiä kymmenien tuhansien työpaikkojen syntymiseksi. Kotitalousvähennyksen kehittäminen on otettava hallituksen pöydälle. Erottamalla hoito-, hoiva- ja kotitaloustyö remonteista suuremman korvausosuuden ja vähennyksen piiriin saataisiin tuhansia uusia työpaikkoja. Samalla tuettaisiin ikäihmisiä, lapsiperheitä ja ikääntyneitä vanhempiaan hoitavia.
Myös kotitalousvähennyksen 100 euron omavastuu voitaisiin poistaa yli 65-vuotiailta. Hallintoa voitaisiin tehostaa luomalla järjestelmä, jossa palveluntuottaja voi hakea ja saada verovähennyksen ostajan puolesta. Näin vähennys olisi huomioitu jo ostohinnassa. Ruotsissa järjestelmä toimii hyvin. Myös pienituloisten palveluhankintaa tukevan järjestelmän selvittäminen tulee aloittaa viipymättä, kuten hallitusohjelma edellyttää.

Koronan toinen aalto voidaan välttää kattavalla testaamisella

Hallituksen on taattava kaikille oireileville pääsyn COVID-19-testiin yhden vuorokauden sisällä. Tämä edellyttää yksityisen testauskapasiteetin hyödyntämistä. Asiakkaiden on voitava valita testauspaikka vapaasti. Testaaminen on tehtävä valtion rahoituksella ja myös oireettomien altistuneiden on päästävä testiin vastaavasti.

Kunnille ja yksityisille tuottajille on korvattava COVID-19-pandemiasta aiheutuneet kustannukset

Korona-kriisi rasittaa kuntataloutta myös ensi vuonna ja budjettiriihessä on ilmeinen tarve kuntien tukemiselle. Erityistä tukea tarvitsevat kunnissa toimivat hoivakodit ja muut sote-palveluntuottajat, jotka pitävät riskiryhmät turvassa pandemian keskellä. Virukselta suojautumisesta aiheutuva merkittävä kustannuspaine voi pahimmassa tapauksessa uhata palvelutuotannon jatkuvuutta, palveluiden saatavuutta ja työpaikkojen säilymistä.

Kuntien taloustilannetta voidaan helpottaa esim. kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostamalla. Hallituksen tulee samalla antaa asetus, jonka mukaan palvelujen järjestäjien on maksettava täysi korvaus myös yksityisille palveluntuottajille koronakriisin aiheuttamista suojamateriaali-, karanteeni- ja sijaiskustannuksista. Ruotsissa kustannuksia korvaava asetus annettiin jo huhtikuussa. Lisäkustannukset on korvattava myös Kelan järjestämissä palveluissa.

Hoitamaton suu on terveysriski – Kela-korvaukset on laitettava kuntoon

Suun terveydenhuollon kiireettömät käynnit romahtivat keväällä koronakriisin vuoksi alle puoleen. Suun terveydenhuollon laiminlyönnin seurauksena voi olla ongelmia myös yleisterveydelle suun terveydentilan heikkenemisen lisäksi. Nykyistä useammalle on avattava mahdollisuus hakeutua hoitoon yksityiselle sektorille.

Suun terveydenhuollon Kela-korvauksia olisi korotettava vähintään määräaikaisesti vuoden 2021 loppuun saakka. Asiakkaalle yksityisen sektorin palveluiden käyttämisen on oltava aito vaihtoehto. Nykyinen noin 15 prosentin korvaustaso ei sitä tarjoa. Kelan sairausvakuutuskorvauksen pitäisi olla vähintään 30 prosenttia.