Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti maanantaina, että sote-ministeriryhmä on siunannut 64 miljoonan euron leikkauksen Kela-korvauksiin. Tämä tarkoittaa, että laboratoriotutkimusten, kuvantamisen, säde- ja sytostaattihoidon ja fysioterapian Kela-korvaukset poistettaisiin kokonaan. Lisäksi lääkärin vastaanoton Kela-korvaus leikattaisiin noin seitsemään euroon. Leikkaus tulisi voimaan jo ensi vuoden alusta.  

Julkisen terveydenhuollon jonot ja menot kasvavat, kun asiakkaat siirtyvät terveyskeskuksiin. HALIn kansalaiskyselyyn perustuvan arvion mukaan hallituksen esittämä leikkaus siirtäisi noin 14 prosenttia eli 460 000 lääkärikäyntiä terveyskeskuksiin. Tämä on valtava isku jo pandemian takia valmiiksi ruuhkautuneisiin terveyskeskuksiin, toteaa Hyvinvointiala HALIn terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kause. 

Leikkaus lisäisi julkisia menoja merkittävästi. Hyvinvointiala HALIn siirtymäarvion perusteella leikkaus aiheuttaisi veronmaksajille noin 20 miljoonan euron lisäkulut pidentyneiden hoitojonojen lisäksi. 

Kaikkia yksityisen terveydenhuollon palveluja, kuten gynekologiaa, ei ole kattavasti tarjolla terveyskeskuksissa. Jatkossa naiset joutuvat siis maksamaan terveydenhuollostaan yhä enemmän. Leikkaus iskee myös lapsiperheisiin ja ikääntyneisiin, jotka käyttävät paljon Kela-korvattua terveydenhuoltoa, Kause toteaa. 

Kela-korvaukset ovat erityisen tärkeitä pienituloisille. HALIn kansalaiskyselyn mukaan alle 35 000 euroa vuodessa tienanneista joka kolmas on käynyt yksityisellä viimeisen kolmen vuoden aikana. Pienituloisista 69 prosenttia vastusti Kela-korvausten lakkauttamista. 

Hallituksen päätös pahentaa terveydenhuollon eriarvoisuutta. Yksityisen terveydenhuollon laaja palveluvalikoima ja nopea hoitoon pääsy jäävät suurituloisille. Pienituloiset joutuvat tyytymään terveyskeskusten pitkiin jonoihin, Kause varoittaa. 

Ennen aluevaaleja parlamentaarinen työryhmä totesi, että Kela-korvauksia voidaan uudistaa vasta sen jälkeen, kun hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa käyntiin. Myös hallituksen piiristä todettiin ennen aluevaaleja, ettei Kela-korvauksia pidä lakkauttaa. Hallituksen päätös on surullinen luku suomalaisen terveydenhuollon historiassa, Kause päättää. 

 

Näin leikkausten kustannusarvio laskettiin: Valtion suora budjettisäästö 64 miljoonan Kela-korvausten leikkauksella on noin 43 miljoonaa euroa, koska Kela-korvaukset rahoitetaan 67-prosenttisesti valtion kassasta. Kun lääkärikäynnin kustannus veronmaksajille terveyskeskuksessa on noin 135 euroa, niin 460 000 käynnin siirtymä aiheuttaisi yli 62 miljoonan euron lisämenot lisääntyneiden terveyskeskuskäyntien kautta. Kokonaisuutena leikkaus aiheuttaisi veronmaksajille noin 20 miljoonan euron lisäkulut (43 M€ – 62 M€ = – 19 M€) pidentyneiden hoitojonojen lisäksi.