Maaliskuun alussa työnsä aloittaneilta hyvinvointialuevaltuutetuilta vaaditaan avarakatseisuutta ja päättäväisyyttä, jotta Suomen sote-palveluista saadaan nykyistä tehokkaampia ja tuottavampia. Väestö ikääntyy, ja samalla palvelujen tarve kasvaa. Jatkossa palveluita pitää pystyä tarjoamaan enemmän, mutta suhteellisesti vähemmällä rahalla. Hyvinvointiala HALI ry kokosi aluevaltuutetun oppaaseen keinot, joilla hyvinvointialueet voivat onnistua.

Hyvinvointiala HALI ry:n johtaja Eveliina Vigelius muistuttaa, että sote-järjestelmän rahoitus on tiukka, eikä lisärahoitusta ole näköpiirissä. Tämä edellyttää uutta ajattelua ja uusia tapoja tehdä työtä.

”Palveluita tarvitaan enemmän kuin koskaan, mutta menot eivät saa kasvaa entiseen tapaan eikä laadusta voi tinkiä. Hyvinvointialueiden kannattaa ottaa yritykset ja järjestöt heti mukaan pohtimaan, miten sote-palveluita voidaan uudistaa. Ei vasta sitten, kun hätä on jo kädessä”, Vigelius sanoo.

Yrityksillä ja järjestöillä on paljon kehittämisosaamista ja ratkaisuja siihen, miten alueiden asukkaiden palvelut turvataan.

“Esimerkiksi digitalisaation hyödyntämisessä voidaan yhteistyöllä ottaa merkittäviä harppauksia”, sanoo Vigelius.

”Järjestöt taas tuottavat palveluja, joita ei saa muualta. Ne tarjoavat esimerkiksi ennaltaehkäiseviä palveluja, joilla vähennetään terveydenhuollon kuormitusta ja lisätään hyvinvointia”, Vigelius jatkaa.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi ne kunnat, jotka ovat ulkoistaneet kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon, ovat kyenneet hillitsemään kustannusten nousua tai kääntämään kustannukset jopa laskuun.

”Ulkoistukset ovat tarjonneet kunnille myös ennustettavuutta, ja ne ovat lyhentäneet jonoja. Jatkossakin on mahdollista ulkoistaa erilaisten alueiden tai alojen palveluja hyvinvointialueen sisällä. Määrällisesti myös enemmän kuin ennen”, Vigelius sanoo.

Näin hyvinvointialueet voivat parantaa palveluitaan:

  1. Hyödyntämällä yritysten ja järjestöjen osaaminen jo palvelujen suunnitteluvaiheessa
  2. Ottamalla oppia menestystarinoista, oman hyvinvointialueen tai naapurin
  3. Vaatimalla avoimuutta julkisen palvelutuotannon kustannuksiin
  4. Vertailemalla palveluntuottajia. Aina pitää valita paras, oli se julkisen, yrityksen tai järjestön tarjoama palvelu
  5. Varmistamalla, että tieto järjestöjen tarjoamasta avusta on saatavilla esimerkiksi terveyskeskuksissa
  6. Hyödyntämällä digitalisaatiota ja uusia innovaatioita
  7. Tekemällä jatkuvaa kehitystyötä yhdessä yritysten ja järjestöjen kanssa

HALIn julkaisema opas ”Valtuutettu – Sinä olet sote-uudistus” kokoaa yksiin kansiin kaiken, mitä sote-uudistuksen toimeenpanossa tulee huomioida. Opas tarjoaa myös vinkkejä palvelustrategian laadintaan.