Hyvinvointiala HALI ry näkee, että tehostetun hoivan henkilöstömitoituksen kaavamaisesta korottamisesta ei tule päättää irrallaan ikääntyneiden palveluiden kokonaisuudistuksesta. Asiaa pitää käsitellä yhtä aikaa valmistelussa olevien kotihoidon haasteiden ratkaisemisen ja alan laatusuosituksen päivittämisen kanssa. Ikääntyneiden palveluiden uudistamisen keskeiset reunaehdot – rahoitus ja työvoiman saatavuus – ovat vielä selvittämättä.

Tehostetun hoivan vähimmäismitoitusta käsittelevän lakiesityksen vaikutusarviointia on lähes mahdotonta toteuttaa ennen kuin tiedetään, millaiset ovat ikääntyneiden palveluiden uudistamistarpeet kokonaisuutena, arvioi Hyvinvointiala HALI ry:n johtava asiantuntija Aino Närkki.

– Pahimmillaan ns. mitoituslaki heikentäisi merkittävästi vanhusten kotihoidon saatavuutta. Kotihoito on ensisijainen palvelumuoto ja myös se on toteutettava sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla. Asiantuntijoiden mukaan kotihoidon nykyistä parempi resurssointi olisi ensisijaisempaa toteuttaa kuin ehdotettu tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksen korottaminen, Närkki muistuttaa.

Rahasta ja työvoimasta puutetta kautta maan

Valtion on korvattava kuntien uudet velvoitteet täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti. Esityksen mukaan hoitajien vähimmäismitoitus nostaisi valtion menoja 233 miljoonaa euroa vuosittain vuodesta 2023 lähtien. Kuntaliiton arvion mukaan kyse on vuonna 2023 noin 470 miljoonasta eurosta, jos palveluasumisessa asuvien osuus pysyy ennallaan. Jos se kasvaa, kustannukset nousevat edelleen. Helsingin kaupunki arvioi lausunnossaan omien kustannustensa nousevan 40 – 50 miljoonaa euroa ja valtakunnallisesti noin 500 miljoonaa euroa vuosittain.

Arviot esitetyn hoitajien vähimmäismitoituksen noston vaikutuksesta työvoiman määrään vaihtelevat 4 000 ja 7 000 välillä. Luvuissa ei ole huomioitu henkilöstön eläköitymistä eikä esimerkiksi erittäin iäkkäiden henkilöiden määrän nopeaa kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan hoitajista on jo nyt huutava pula koko maassa. Kuntien ja yksityisten palveluntuottajien arjessa tämä näkyy täyttämättöminä vakansseina. Tilanteen haasteellisuutta lisää kuntien heikentyvä taloustilanne.

– Seuraavan kymmenen vuoden aikana kunnista eläköityy noin 170 000 työntekijää. Suurin osa näistä on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Myös yksityisellä sektorilta hoito- ja hoivahenkilöstön eläköitymisvauhti on lähes vastaava. Tilanteen vakavuus on syytä tunnustaa jo tämän lakiesityksen valmistelun yhteydessä. Yltiöoptimismi ja ylimitoitetut lupaukset eivät palvele ketään – vähiten hoivan ja hoidon tarpeessa olevia vanhuksia, Närkki sanoo.

Muun muassa oikeuskansleri kiinnittää lausunnossaan vakavaa huomiota siihen, että kunnilla täytyy olla todelliset edellytykset lain täyttämiseen. Myös perustuslakivaliokunta on katsonut toistuvasti, että lakeja säädettäessä on huolehdittava kuntien ja palveluntuottajien tosiasiallisista mahdollisuuksista toteuttaa niille asetetut velvoitteet.