Arvoisa kunnanvaltuutettu!

Parhaimmat onnittelut valintasi johdosta. Vaalit on nyt käyty ja edessä on uusi valtuustokausi sekä mahdollisuus parantaa kuntasi palveluja. Mutta miten rakentaa hyvinvoiva kunta? Tutustu Hyvinvointiala HALIn tietopakettiin.

FIKSUA on varmistaa palveluiden monipuolisuus. Vanhuksilla on erilaisia toiveita loppuelämän kodilleen ja perheet tarvitsevat vaihtoehtoja varhaiskasvatuspalveluhin. Yrityksiltä ja järjestöiltä hankituista palveluista on hyviä kokemuksia eri puolilta Suomea. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa monet kunnat hyödyntävät yrityksiä ja järjestöjä.

YHTEISTYÖ on kannattavaa jatkossakin. Siitä hyötyvät niin kunta kuin kuntalaiset. Yhteistyö on myös tulevaisuuteen katsomista: yksityiset palveluntuottajat
ovat innovatiivisia ja tuoneet palveluihin uusia tekemisen tapoja, muun muassa monia digiratkaisuja.

1. Kuntien, yritysten ja järjestöjen yhteistyöllä hyvinvointia

Julkisilla palveluilla tarkoitetaan verorahoilla maksettuja palveluita. Niitä voivat tuottaa sekä julkiset että yksityiset toimijat. Yksityinen ja julkinen eivät ole vastakohtia. Parhaimmillaan ne toimivat yhdessä.

Yritykset ja järjestöt tuottavat tällä hetkellä noin 17 prosenttia kaikista julkisrahoitteisista sote- palveluista. Sosiaalihuollon palveluissa joillain osa-alueilla osuus on kuitenkin paljon suurempi. Esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa Helsinki ja Turku ostavat yksityisiltä noin puolet palveluista, Espoo hiukan alle 80 prosenttia ja Tampere ja Oulu noin 85 prosenttia.

Elinvoimainen kunta hyödyntää palveluiden järjestämisessä ennakkoluulottomasti erilaisia vaihtoehtoja sekä yritysten ja järjestöjen osaamista ja innovaatioita. Parhaat vaihtoehdot löytyvät, kun pelisäännöt ja vaatimukset ovat tasavertaisia niin julkiselle kuin yksityiselle palveluntuottajalle.

2. Veroeurot käyttöön vastuullisesti

VEROEUROT saadaan käyttöön vastuullisesti, kun erilaisten palvelutuotantotapojen hintoja ja laatua voidaan vertailla. Julkiset hankinnat eivät lisää kunnan kiinteitä kuluja, ja palvelut joustavat kysynnän mukaan. Esimerkiksi ympärivuorokautisessa hoivassa yksityiset sopimuskumppanit poistavat kunnan investointipaineita ja tarjoavat asiakkaalle mahdollisuuden valita sopivalta tuntuva koti.

HANKINTAOSAAMISEEN on tärkeää kiinnittää huomiota. Kun hankinta tehdään tulosperusteisesti, asetetaan tavoitteeksi muutos, johon hankinnalla pyritään. Muutosta voidaan mitata ja saavutettuja tuloksia arvioida.

KUN hintojen vertailu on avointa, se koituu veronmaksajien ja asiakkaiden hyödyksi. Kunta voi esimerkiksi julkaista oman sosiaali- ja terveydenhuoltonsa yksikkökustannukset verkkosivuillaan kuntalaisten ja kuntapäättäjien tietoon. Kaikki resurssit ja kyvyt kannattaa ottaa käyttöön. Yhteiset rahat pitää käyttää fiksusti.

Tie hyvinvoivaan Suomeen

Miten hyvinvoiva kunta rakennetaan? 1. Kaikki tuottajat töihin 2. Hyvinvointialan työlle lisää tekijöitä 3. Parempia palveluja vertaillen

3. Toimivaa arkea lähellä ihmistä

Yritysten ja järjestöjen osaamista kannattaa hyödyntää, kun mietitään, millaisia palveluja kuntalaiset tarvitsevat. Sote-palvelut ovat suurimmaksi osaksi lähipalveluita nyt ja tulevaisuudessa. Lähipalveluiden laatua voidaan kehittää ottamalla palveluiden käyttäjät aktiivisesti mukaan suunnitteluun. Kunnan palvelustrategiassa kannattaa kirjoittaa auki se, mitä kunnan palvelulupaus kuntalaiselle tarkoittaa.

HOIDON ja hoivan palveluihin pitää päästä lakisääteisten määräaikojen puitteissa. Määräajoissa pysytään parhaiten yhteistyöllä yksityisten palveluntuottajien kanssa: myöntämällä palveluseteleitä, maksusitoumuksia tai hankkimalla muita ostopalveluja. Palvelua tarvitsevalla ikäihmisellä tai lapsella on oikeus päästä oikea-aikaisesti ympärivuorokautisen tai kotiin vietävän palvelun piiriin. Monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut ovat tärkeä asia, kun perheet miettivät mihin asettuvat. Varhaiskasvatuksen palveluseteli on ollut menestys. Jo yli 100 kuntaa on ottanut sen käyttöönsä. Mikä tilanne on Sinun kunnassasi?

4. Ilman yrityksiä ja järjestöjä ei ole kuntaa

HYVINVOINTIALAN yritykset ja järjestöt luovat työpaikkoja ja kehittävät kuntaa. Sosiaali- ja terveys- sekä varhaiskasvatusalan yritykset ja järjestöt tuovat elinvoimaa kuntaan ja täydentävät kunnan tuottamia palveluita rakentavassa yhteistyössä.
Hyvinvointiala työllistää ja luo uusia työpaikkoja myös pienemmille paikkakunnille. Hyvinvointialan toimijat mahdollistavat laadukkaiden lähipalvelujen tarjoamisen kuntalaisille. Järjestöissä ammattilaisten, vertaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö tuo lisäarvoa palveluihin.

Alan yritysten omistuspohja vaihtelee: mukana on niin ammatinharjoittajia, perheyrityksiä, keskisuuria yksityisesti omistettuja yrityksiä, järjestöjen omistamia valtakunnallisia yrityksiä kuin suurempia kotimaisten tai ulkomaisten sijoittajien omistamia yrityksiä.

5. Elinvoimaa järjestötyöstä

KANSALAISJÄRJESTÖT ovat kunnille tärkeä kumppani hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä. Kuntalaisten pitää tietää, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt voivat auttaa hyvinvoinnin edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Tietoa järjestöjen toiminnasta voidaan tarjota esimerkiksi julkisten sote-palveluiden yhteydessä. Mitä tukea sote-alan järjestöillä on tarjota omassa kotikunnassasi?

HYVINVOINNIN ja terveyden edistäminen ja järjestöjen tarjoama matalan kynnyksen apu, kuten erilaiset kohtaamispaikat eri elämäntilanteessa oleville, säästävät kunnan kustannuksia. Tehdään vertaistuki tutuksi ja vapaaehtoistoiminta näkyväksi kuntalaisille!