Työsuhdevalikko

Ajankohtaiset lakimuutokset

Valmistautuminen tietosuoja-asetuksen voimaantuloon

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta on sovellettava viimeistään 25.5.2018 alkaen. Asetus velvoittaa käsittelemään entistä huolellisemmin esimerkiksi asiakkaista ja työntekijöistä kerättyjä henkilötietoja. Henkilötietojen käsittelystä on jatkossa tiedotettava nykyistä selkeämmin, koska tietosuoja-asetus korostaa henkilötietojen käsittelyn läpinäkyvyyden tärkeyttä.  Tärkeää on selvittää, miten ihmisten tietoja organisaatiossa käsitellään, varmistaa, että tämä tapahtuu asianmukaisesti, ja selvittää, onko organisaatio velvollinen nimeämään tietosuojavastaavan.

Tietosuoja-asetuksessa säädetään rekisterinpitäjän dokumentointivelvollisuudesta. Rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan, että tietosuoja-asetuksen tietosuojaperiaatteita on noudatettu. Rekisterinpitäjän on käytävä läpi tietovarantonsa, arvioitava niihin kohdistuvat riskit, omaksuttava tarvittavat käytännöt ja toimenpiteet riskien vuoksi ja selvitettävä, miten nämä on koulutettu henkilökunnalle. Kaikki tämä on dokumentoitava ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle.

Asetus antaa kansalaisille uusia oikeuksia, joihin pitää varautua. Yksi näistä on oikeus saada varoitus esimerkiksi tietomurroista, joissa henkilötiedot ovat joutuneet tai ovat vaarassa joutua vääriin käsiin. Edelleen kansalaiset saavat vaatia organisaatioita hävittämään heitä koskevat tiedot.

EK on laatinut yrityksille tietopaketin tietosuoja-asetukseen liittyen. Tietosuojavaltuutetun toimisto on antanut ohjeet siitä, miten muutokseen valmistaudutaan.

THL ohjaa sitä, kuinka sote-organisaatio liittyy Kanta-palvelujen asiakkaaksi. Yleisen tietosuoja-asetuksen kannalta pelkästään asiakas- ja potilastietojen käsittelyn dokumentaatio ja suojaaminen ei ole riittävää, koska työnantajaorganisaatiossa käsitellään väistämättä muidenkin tahojen henkilötietoja (kuten työntekijät, yhdistyksen jäsenet, yhteistyökumppanit), joita voidaan joutua luovuttamaan esimerkiksi ulkoistetulle taloushallinnolle tai jäsenmaksutilitysten yhteydessä työntekijäliitoille. Myös näiden henkilötietojen käsittely on etukäteen dokumentoitava ja suojattava yleisen tietosuoja-asetuksen perusteella.

Terveydenhuollon organisaatioissa on lähtökohtaisesti oltava tietojen käsittelyn lainmukaisuuden seuranta- ja valvontatehtäviä varten nimettynä tietosuojavastaava. Tietosuojavaltuutetun toimisto ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet yhteistyössä esitteen tietosuojavastaavan toimenkuvasta, tehtävistä ja asemasta.

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen käsittelystä säädetään useissa eri laeissa. Asiakasasiakirjojen ja asiakastietojen hallintaa ohjeistetaan tarkemmin esimerkiksi Tietosuojavaltuutetun toimiston julkaisemassa oppaassa Sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelystä.

Tietosuojaa valvova viranomainen voi määrätä sakkoja rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle tietosuoja-asetuksen rikkomisesta. Hallinnollinen sakko voi olla enintään 20 miljoonaa euroa tai neljä prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Muita mahdollisia seuraamuksia ovat muun muassa varoitukset, huomautukset ja määräykset sekä henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen ja kieltäminen. Asetusta on siis syytä noudattaa.

Kertakorvaus perhevapaakustannuksista

Sairausvakuutuslakia muutettiin 1.4.2017 siten, että työnantajilla on oikeus korvaukseen vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista. Korvaus on 2.500 euron kertakorvaus, joka maksetaan työnantajalle kustakin työntekijän raskaudesta tai adoptiovanhemmuudesta. Lue lisää täältä.

Uusi tartuntatautilaki velvoittaa työnantajat rokottamaan

Uusi tartuntatautilaki (1227/2016) tulee voimaan 1.3.2017. Työnantaja velvoitetaan huolehtimaan siitä, että tietyissä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevillä työntekijöillä on lain edellyttämä rokotussuoja. Rokotusvelvoitetta koskevaa lain 48 pykälää sovelletaan kuitenkin vasta 1.3.2018 alkaen, mihin mennessä työntekijän rokotussuojan tulee olla uuden tartuntatautilain mukainen.

Mitä työtä rokotusvelvollisuus koskee?

Tartuntatautilain 48 §:n 1 momentin mukaan

Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.

Asiakas- ja potilastilalla tarkoitetaan asiakas- ja potilashuoneita, sairaankuljetuksessa käytettäviä kulkuneuvoja sekä näihin verrattavia tiloja, joissa on mahdollisuus tartunnalle tai sen leviämiselle asiakkaisiin tai potilaisiin. Sen sijaan asiakkaan kotiin annettavissa palveluissa (kotipalvelu, kotisairaanhoito, kotihoito) työskenteleviltä ei edellytetä tartuntatautilain 48 §:n mukaista rokotussuojaa.

Vakaville seuraamuksille alttiuden arviointi tapahtuu lääketieteellisillä perusteilla. Joillekin potilasryhmille rokotuksilla ehkäistävissä olevat tartuntataudit muodostavat tavallista suuremman vaaran. Esimerkkejä elimistön puolustusjärjestelmää merkittävästi heikentävistä tekijöistä ovat potilaan vakava sairaus sekä syöpälääkkeet ja immuunivasteenmuuntajat. Raskaus heikentää immuunipuolustusta, mikä altistaa infektiotaudeille. Alle 12 kuukauden ikäiset lapset ja yli 65-vuotiaat ovat muuta väestöä alttiimpia infektiotaudeille.

Jos siis työnantajan asiakas- ja potilastiloissa hoidetaan henkilöä, joilla on alttius tartuntatautien vakaville seuraamuksille, henkilöstöllä on oltava laissa vaadittu rokotussuoja. Rokotussuoja on oltava hoitavalla henkilökunnalla sekä asiakkaiden tai potilaiden läheisyydessä työskentelevällä henkilökunnalla.

Työnantaja saa vain erityisestä syystä käyttää henkilöä, jolla rokotussuoja on puutteellinen. Erityisiä syitä voisivat olla esimerkiksi se, ettei saatavilla ole rokotettua ammattitaitoista henkilökuntaa, työntekijällä on yliherkkyys rokotteelle tai on tarve saada uusi työntekijä aloittamaan työssä nopeasti.

THL on linjannut, että tartuntatautilain 48 §:ä ei sovelleta päiväkodeissa työskenteleviin henkilöihin, sillä päiväkodit eivät ole sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksiköitä. Päiväkodissa työskentelevän henkilön oman suojan kannalta on kuitenkin tärkeää, että hänellä on joko sairastettujen tautien tai kahden MPR-rokoteannoksen antama suoja tuhkarokkoa, vihurirokkoa, sikotautia ja vesirokkoa vastaan. Päivähoitoikäiset lapset sairastavat ja tartuttavat influenssaa, joten työntekijän kannattaa suojautua myös sitä vastaan.

Mitä rokotuksia työntekijällä on oltava?

Tartuntatautilain mukaan työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.

Opiskeluterveydenhuollon on huolehdittava, että työharjoitteluun osallistuvilla opiskelijoilla on rokotussuoja.

Tuhkarokko- tai vesirokkorokotusta ei tarvita, jos työntekijällä on jo sairastetun taudin antama suoja kyseistä tautia vastaan. Sairastettu hinkuyskä tai influenssa eivät anna elinikäistä suojaa tautia vastaan, minkä takia toistuvat säännölliset rokotukset ovat perusteltuja. Hinkuyskärokote on oltava alle 12 kuukauden ikäisiä lapsia hoitavilla.

Työnantajan tulee kustantaa työntekijöille sellaiset tarpeelliset rokotukset, jotka eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, esimerkiksi aikuisten vesirokkorokotus. Työnantajan kannattaa tarkistaa yhdessä työterveyshuollon kanssa, onko työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa tarpeen muuttaa esimerkiksi siksi, että työnantaja voi hakea työterveyshuoltokustannusten korvausta rokotuskustannuksista.

Rokottamaton työntekijä

Tartuntatautilain mukaisen työntekijöiltä edellytetyn rokotussuojan tarkoituksena on suojata potilaita ja asiakkaita tartuntatautien vakavilta seuraamuksilta.

Rokotuksen ottaminen on työntekijälle vapaaehtoista, mutta työnantaja saa vain erityisestä syystä käyttää laissa tarkoitetuissa asiakas-ja potilastiloissa henkilöä, jonka rokotussuoja on puutteellinen.

Mikäli työntekijä ei suostu ottamaan lain edellyttämää rokotetta, eikä hänellä ei ole sairastetun taudin tuomaa suojaa, työntekijän ei katsota olevan soveltuva tehtäväänsä. Työnantajan tulee tarjota tällaiselle työntekijälle ensisijaisesti työntekijän työsopimuksen mukaista muuta työtä, jossa rokotussuojaa ei tarvita. Mikäli tällaista työtä ei ole tarjota, voi rokotussuojan puutteellisuus johtaa työsuhteen irtisanomiseen. Työntekijän työsuhdetta ei saa kuitenkaan irtisanoa ennen kuin työntekijälle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

Työntekijää, jolla on puutteellinen rokotussuoja, ei voida käyttää kuin vain erityisestä syystä laissa tarkoitetuissa asiakas- ja potilastiloissa. Erityisenä syynä rokottamattoman henkilöstön käyttöön voisi olla esimerkiksi se, ettei ole käytettävissä muuta ammattitaitoista henkilökuntaa, yliherkkyys tai muu rokotettavan ominaisuus taikka uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin.

Uusien työntekijöiden rekrytointi

Työnhakuilmoituksessa voidaan ilmoittaa, että työtehtävissä edellytetään 1.3.2018 lukien tartuntatautilain 48 §:n mukaista rokotussuojaa. Työhaastattelussa on myös hyvä käydä läpi, että työtehtävässä ei voi toimia ilman lain edellyttämää rokotussuojaa.

Työnantajan oikeus käsitellä työntekijän rokotustietoja

Tartuntatautilain 48 §:n 3 momentin mukaan työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän rokotussuojan osalta työntekijän tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti.