Työsuhdevalikko

HALIn tavoitteet

HALI tavoittelee muiden työnantajaliittojen tavoin TES:iensä uudistamista yleisen linjan mukaisen kustannusvaikutuksen puitteissa. Yleinen linja määräytyy keskeisten vientiliittojen neuvottelutulosten pohjalta. Palkankorotusten tason lisäksi keskeinen neuvottelukysymys on kiky-sopimuksen työajan pidennyksen tilanne.

1. Vastuullinen taloudenpito – HALI kantaa huolta yhteiskunnan kantokyvystä kansalaisten laadukkaan hoivan ja hoidon turvaamiseksi.

  • HALI on sitoutunut yleisen linjan mukaiseen palkankorotusten kustannusvaikutukseen. Sen puitteissa voidaan tehdä paljon, kuten kohdentaa osa korotusvarasta pienimpiin taulukkopalkkoihin palkkaerojen kaventamiseksi. TES-korotusten lisäksi palkkatasoon vaikuttavat työnantajakohtaiset ratkaisut. Yleensä kilpailu osaavasta työvoimasta merkitsee sitä, että työnantajat maksavat harkinnanvaraisesti TES:n vähimmäistasoa korkeampia palkkoja ja tämä osaltaan aikaa myöten nostaa alan palkkatasoja.
  • Työvoimakustannusten osuus sosiaali- ja terveysalalla sekä varhaiskasvatuksessa on keskinmäärin n.75%, korkeimmillaan jopa yli 90%. Se on korkein kaikista toimialoista. Palkkaratkaisut vaikuttavat suoraan palvelujen hintoihin ja sitä kautta myös koko yhteiskunnan kustannuksiin. Yhteiskunta rahoittaa pääosan sote-alan kaikista kustannuksista niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, jonka osana on kolmas sektori.
  • Yritysten ja järjestöjen tuottamien sosiaalipalveluiden hinta on keskimäärin selvästi kuntien omia tuotantokustannuksia alempi. Pääsääntöisesti kunnille ulkoistusten kautta saatu säästö on ainakin 20 %.
  • Kuntien ja koko julkisen sektorin menot ylittävät jo nyt tulot ja taloustilanne vaikeutuu väestön ikääntyessä. Muita isommat palkankorotukset tulisi kustantaa joko verojen korotuksin, lainanottoa lisäämällä tai asiakasmaksuja nostamalla. HALIn toimialojen riippuvuus julkistaloudesta merkitsee, että yksityissektorin oma taloudellinen liikkumavara on ahdas.

2. Korotetut henkilöstömitoitukset keventävät hoivahenkilöstön työmäärää

  • Työntekijäliittojen tavoite vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen 0,5 vähimmäistason nostamisesta tasolle 0,7 on sovittu hallitusohjelmassa. Merkittävä mitoitustason nosto vahvistaa palveluasumisen laatua ja keventää työmäärää. Sen toteuttaminen vaatii yli 5000 uutta työntekijää ja lisää yhteiskunnan kustannuksia noin 270 miljoonaa euroa vuosittain.
  • Henkilöstömitoitusten tiukentamisia on suunnitteilla muillekin sote-sektoreille.

3. Pahenevaan työvoimapulaan tarvitaan ratkaisuja

  • Mitoituksen nostaminen ja väestön ikääntyminen pahentavat nopeasti pulaa osaavista työntekijöistä. TEM:n ennusteen mukaan sote-palveluihin tarvitaan vuoteen 2035 mennessä 70 000 työntekijää nykyistä enemmän.
  • Koulutuspaikkoja tulee lisätä lähihoitajakoulutukseen sekä sote- ja varhaiskasvatusalan AMK-koulutukseen ja yliopistotasoon. Yhden lukuvuoden hoiva-avustajakoulutuksen asema on vakiinnutettava ja koulutusmääriä lisättävä.
  • Oppisopimuskoulutukseen tulee panostaa ja sote-alan työperäistä maahanmuuttoa helpottaa mm. saatavuusharkinnan poistolla, käsittelyaikojen nopeutuksella ja osaamisen hyväksiluennan parantamisella.
  • Sosiaali- ja terveysaloilla tehdään tärkeää työtä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Alan vetovoimaa on parannettava. Täysi varmuus koulutusta vastaavasta työpaikasta on etu, jota harvalla alalla on tarjota.