Työsuhdevalikko

TES-sanasto

Tutustu Työehtosopimusneuvottelusanastoon

Liittokierros:
Työmarkkinakierros eli työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään ns. liittokierroksena. Palkoista ja muista työehdoista neuvotellaan suoraan työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä, ei keskusliittojen välillä.​

Työehtosopimus eli TES:
Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen neuvottelema ja sopima sopimus kollektiivisista työ- ja palkkaehdoista kyseisellä sopimusalalla​.

  • Normaalisitova TES:
    TES-neuvotteluosapuolina olevat eli työnantajajärjestöön kuuluvat työnantajat ovat velvollisia noudattamaan TES-määräyksiä työsopimuksissaan työntekijöidensä kanssa. Muilla eli järjestäytymättömillä työnantajilla ei ole noudattamisvelvollisuutta. ​
  • Yleissitova TES:
    Jos työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa TES:n valtakunnallisesti edustavaksi kyseisellä toimialalla, eli yleissitovaksi TES:ksi, myös järjestäytymättömät työnantajat ovat velvollisia noudattamaan TES:ta työsuhteissaan.

Työrauha:
Työehtosopimuskauden aikana sopimusosapuolet eivät kohdista toisiinsa työtaistelutoimenpiteitä.

Sopimukseton tila:
Työehtosopimuksen sopimuskausi on päättynyt, eikä uusi työehtosopimus ole vielä astunut voimaan. Ei ole työrauhavelvoitetta.​

Työtaistelutoimenpide:
Kun TES on voimassa, on työrauhavelvoite. Työrauhavelvoitteen aikana sopijaosapuoleen kohdistettu työtaistelutoimenpide on laiton. Jos TES ei ole voimassa, työtaistelutoimenpiteet ovat laillisia, kunhan niistä ilmoitetaan etukäteen ja ensin pyritään neuvotteluratkaisuun.​

  • Erilaisia työtaistelutoimenpiteitä: Työsulku, lakko, ylityökielto, osittainen lakko, myötätuntotaistelu, saarto, hakukielto, osittainen työnsulku, ostoboikotti, työn hidastaminen, ylityökielto, joukkoirtisanoutuminen.
  • On myös muita kuin työnantajaan tai työntekijöihin kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä, kuten poliittinen lakko, jolla voidaan painostaa esimerkiksi Suomen hallitusta.​

Tekstit:
Sopimusmääräykset. Jos neuvotellaan tekstimuutoksista, neuvotellaan sopimusmääräysten muutoksista.​

Kiky-tunnit:
Neuvotteluiden kuuma peruna. Työmarkkinajärjestöt solmivat kesällä 2016 kilpailukyky- eli kiky-sopimuksen, jolla pidennettiin vuosittaista työaikaa 24 tunnilla ilman palkanlisäystä, leikattiin julkisten alojen lomarahoja kolmeksi vuodeksi, laskettiin työnantajamaksuja ja korotettiin työntekijöiden vastaavia maksuja. Sopimuksella vältettiin maan hallituksen suunnittelemat pakkolait. Työntekijäjärjestöt haluavat eroon näistä palkattomista 24 työtunnista eli kiky-tunneista, ja niistä on väännetty kättä syksyllä 2019 alkaneen neuvottelukierroksen alusta lähtien.

Palkankorotus:
Erilaisia toteutustapoja: yleiskorotus, eurolinja, sekalinja, alarajakorotus, paikallinen erä, järjestelyerä, kuoppakorotus/matalapalkkaerä.

  • Sekalinja:
    Eri palkankorotustapojen yhdistelmä: esim. kuukausipalkkoja korotetaan x euroa mutta kuitenkin vähintään y prosenttia.

Neuvottelutulos:
Kustannusvaikutus, palkkaliukuma, palkkaperintö ja sopimustekstit​.

  • Palkkaliukuma:
    Palkkaliukuma on sopimuskauden aikana syntynyt ansioiden nousun ja työehtosopimuksissa sovittujen palkankorotusten välinen erotus.
  • Palkkaperintö:
    Laskennassa käytettävä suure. Palkkaperintö kertoo, kuinka paljon palkkojen nousu vuoden aikana korottaa palkkaa seuraavana vuonna.

Paikallinen sopiminen:
Tarkoitetaan yleensä työpaikkakohtaista sopimista, jota voidaan tehdä esimerkiksi seuraavien osapuolten välillä: työnantaja-työntekijä, työnantaja-luottamusmies, työnantaja-henkilöstö, työnantaja-ammattiliitto. Voi toimia perälautana​.

Perälauta:
TES-määräys, jonka mukaan menetellään, ellei asioita, esimerkiksi palkankorotuksen määrää, sovita paikallisesti.

Valtakunnansovittelija:
Valtion työ- ja elinkeinoministeriön virkamies, jonka tehtävänä on sovitella työriitoja. Puolueeton sovittelija auttaa työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä hakemaan sopua umpikujaan ajautuneissa tilanteissa. Suomessa työriitojen sovitteluun on osallistuttava, halusivat osapuolet tai eivät.