Työsuhdevalikko

TES-neuvottelujen yleiset kysymykset ja vastaukset

  • Mitä yleisen linjan puitteissa voidaan tehdä?

Työnantajaliitot ovat sitoutuneet yleisen linjan mukaiseen palkankorotusten kustannusvaikutukseen, mutta sen puitteissa voidaan tehdä paljon, kuten kohdentaa osa korotusvarasta pienimpiin taulukkopalkkoihin palkkaerojen kaventamiseksi.​

  • Miksi HALI on sitoutunut yleiseen linjaan?

HALI haluaa turvata riittävät ja laadukkaat sote- ja varhaiskasvatuspalvelut kansalaisille tulevaisuudessakin. Myös kansantalouden kannalta on hyvä, että kansainvälisessä kilpailussa olevan vientiteollisuuden mukainen palkankorotustaso toimii suunnannäyttäjänä muillekin toimialoille. Vastaavasta mallista on vuosikymmenten hyvät kokemukset mm. Ruotsista. 

  • Miten palkkataso määräytyy?

TES-korotusten lisäksi palkkatasoon vaikuttavat työnantajakohtaiset ratkaisut. Yleensä kilpailu osaavasta työvoimasta merkitsee sitä, että työnantajat maksavat harkinnanvaraisesti TES:n vähimmäistasoa korkeampia palkkoja ja tämä osaltaan aikaa myöten nostaa alan palkkatasoja. 

  • Millainen vaikutus työvoimakustannuksilla on sote- ja varhaiskasvatusalalla?

Työvoimakustannusten osuus sote- ja varhaiskasvatusalalla on keskinmäärin n.75%, korkeimmillaan jopa yli 90%. ​Se on korkein kaikista toimialoista, joten palkkaratkaisut vaikuttavat suoraan palvelujen hintoihin ja sitä kautta myös koko yhteiskunnan kustannuksiin. Yhteiskunta rahoittaa pääosan alan kaikista kustannuksista niin julkisella kuin myös yksityisellä sektorilla, jonka osana on kolmas sektori.

  • Voidaanko nykyinen KIKY säilyttää?

HALIn tavoitteena on säilyttää nykyinen sovittu työaika. Mikäli työajan pidennyksestä luovuttaisiin, tulisi vastaavasti palkankorotusten tason olla matalampi. 

  • Onko 1,8 % erillinen palkkaohjelma hoito- ja hoiva-alalla mahdollinen?

Ei ole mahdollinen. Kuntien ja koko julkissektorin menot ylittävät jo nyt tulot. Muita isommat palkankorotukset tulisi kustantaa joko verojen korotuksin, lainanottoa lisäämällä tai asiakasmaksuja nostamalla. Mitään näistä keinoista ei pidetä yleensä hyvänä.

  • Miten parannamme sote- ja varhaiskasvatusalan vetovoimaisuutta? 

Alan yleistä vetovoimaa on lisättävä. Hoitajien ja muun henkilöstön työn jatkuva parjaaminen julkisuudessa on lopetettava. Alan koulutuspaikkoja tulee lisätä, oppisopimusjärjestelmää on kehitettävä sekä työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava. Laadukkaat johtamismallit, avoin vuoropuhelu sekä tarkat laatumittarit ovat edellytys tulevaisuuden hoivalle ja hoidolle, jota työntekijät voivat toteuttaa asiakaslähtöisesti. 

  • Mikä vaikutus on vanhusten ympärivuorokautisen hoivapalveluiden yksiköiden henkilöstömitoituksen nostolla?

Koko hyvinvointialalla lisätyövoiman tarve vuoteen 2035 mennessä on 70 000 uutta työntekijää. Lisäksi on korvattava 150 000 eläkkeelle siirtyvän työpanos. Vähimmäismitoituksen nosto ympärivuorokautisessa hoivassa 0,5 hoitajasta 0,7 hoitajaan/asiakas merkitsee itsessään yli 5000 työntekijän lisätarvetta ja lisää yhteiskunnan kustannuksia yli 230 miljoonaa euroa vuosittain.