Vuoden 2021 koronakorvausten hakeminen

Tällä sivulle on koottu ohjeet siitä, miten valtion korvaa kunnille koronasta aiheutuneita kustannuksia ja miten prosessi etenee vuoden 2021 korvausten osalta.

Suomen hallitus on sitoutunut korvaamaan koronaan liittyvät välittömät kustannukset. Vuonna 2020 valtio maksoi koronakorvauksia suurimmaksi osaksi asukaslukuperusteisesti. Vuoden 2021 osalta valtioneuvosto on antanut 11.10.2021 asetuksen, jonka perusteella korvataan julkisella järjestämisvastuulla olevalla sosiaali- ja terveydenhuollolle covid-19-epidemiasta vuonna 2021 aiheutuvia kustannuksia.

Ensimmäinen hakukierros sulkeutuu 12.11.2021

Valtionapuviranomaisena toimii sosiaali- ja terveysministeriö. Asetuksen mukainen ensimmäinen valtion avustushaku on avoinna 12.11.2021 klo 16.15 saakka. Seuraava hakukierros tulee olemaan alkuvuonna 2022. Yksityisten palveluntuottajien tulee toimittaa laskunsa kuntiin ajoissa, jotta ne ehtivät kuntien avustushakemuksiin.

Asetuksella korvataan mm. kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet kunnan järjestämisvastuulla olevissa palveluissa lisääntyneestä suojavarusteiden käytöstä sekä toiminnan mukauttamisesta vastaamaan kohonneita terveysturvallisuusvaatimuksia. Kokonaisuuteen sisältyy lisäksi harkinnanvarainen osuus, jolla on mahdollista korottaa avustuksen määrää, jos laskennallisin periaattein määräytyvät korvaukset eivät tuottaisi riittävää kompensaatiota. Huomioon tulee ottaa koko vuoden aikana hakijalle aiheutuneet kustannukset, hakijan saama avustus ja valtion muu rahoitus.

Asetus koskisi vain vuonna 2021 aiheutuvien kustannusten korvaamista. Hallitus on julkisen talouden suunnitelmassa 2022-2025 ja edelleen neuvotteluissa vuoden 2022 talousarvioesityksestä päättänyt koronaan liittyvien välittömien terveysturvallisuuskustannusten korvaamisesta myös vuosina 2022 ja 2023. Myöhempiä vuosia koskevat korvaukset vaativat kuitenkin erillistä valmistelua. 11.10.2022 annettu asetus on voimassa vuoden 2022 loppuun.

Muiden välittömien kustannusten erä on tarkoitettu kattamaan niitä kustannuksia, joita aiheutuu erityisesti suojavälineiden lisääntyneestä käytöstä ja toiminnan mukauttamisesta vastaamaan kohonneita terveysturvallisuusvaatimuksia. Osaltaan myös näitä kustannuksia katetaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Muiden välittömien kustannusten osalta avustus määritettäisiin kertomalla kunnan asukasluku valtionapuviranomaisen määrittämällä korvaustaksalla. Taksan määrittelyssä otettaisiin huomioon erityisesti suojavälineiden käytöstä aiheutuneet kustannukset.

Kuinka paljon kunnat saavat korvauksia?

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan avustettavat muut välittömät kustannukset tulisivat täysimääräisesti katetuiksi, kun kuntakohtaisesti määritettävä korvaustaksa olisi 17 euroa asukasta kohden ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymille myönnettävän avustuksen korvaustaksa olisi 14 euroa asukasta kohden. Korvaustasoa olisi kuitenkin mahdollista tarkistaa, mikäli tämä olisi uuden kustannuksia koskevan tiedon perusteella tarpeen.

Kuntakohtaisesti jaettava osuus myönnettäisiin ensisijaisesti kunnille, mutta vastaavasti kuin toimintokohtaisten avustuserien osalta kunta voisi siirtää avustuksen hakuoikeuden toiselle kunnalla tai kuntayhtymälle, jolle kunta on olennaiselta osin siirtänyt avustettavaan toimintaan liittyvän järjestämisvastuunsa.

Kuntien on korvattava suojautumisen kustannukset ostopalvelu- ja palvelusetelituottajille

Muiden välittömien kustannusten erä olisi tarkoitettu kattamaan muun ohessa niitä kustannuksia, jotka kunnille ja kuntayhtymille syntyy ulkoistetun palvelutuotannon lisäkustannuksista liittyen suojavälineiden lisääntyneeseen käyttöön. Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntia suojavarusteisiin liittyvien kustannusten korvaamisesta kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta. Ministeriö on suositellut kuntien kompensoivan yrityksille covid-19-epidemian aiheuttamat ylimääräiset ja kohtuulliset suojavälinekustannukset. Ministeriön toiveena on ollut, että kunnat neuvottelisivat kunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yksityisten palveluntuottajien kanssa ylimääräisten henkilösuojainten korvaamiskäytännöistä siltä osin, kun niistä ei vielä ole päästy sopimukseen tai niistä ei ole palvelutuotantosopimuksissa yksiselitteistä mainintaa.

Milloin myönnettävistä avustuksista päätetään?

STM pyrkii tekemään tammi-elokuun kustannusten osalta avustuspäätökset siten, että kunnat voisivat ottaa avustuksen huomioon vuoden 2021 tilinpäätöksissä. 10 §:ssä tarkoitettua avustusta muihin välittömiin kustannuksiin olisi mahdollista hakea vain ensimmäisellä hakukerralla. Avustuserä myönnettäisiin asukasluvun perusteella, ja siksi erän myöntämiseksi tarvittavat tiedot ovat olemassa koko vuoden osalta jo ensimmäisellä esitetyn avustuskokonaisuuden hakukierroksella.

11 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista avustusta ja 12 §:ssä tarkoitettua korvausta erityisiin kustannuksiin olisi puolestaan mahdollista hakea vasta toisella hakukerralla. Harkinnanvaraisen avustuksen myöntämisen harkinnassa hyödynnettäisiin koko vuoden 2021 toteumaan liittyviä tietoja eikä avustusta tästä syystä olisi mahdollista myöntää vielä ensimmäisellä hakukierroksella. Harkinnanvaraisten ja enemmän selvittelyä vaativien avustuserien osalta olisi tarvittaessa mahdollista toimia siten, että avustuspäätökset niitä koskien tehtäisiin erillään laskennallisia eriä koskevista päätöksistä. Tällöin laskennallisia eriä koskevat päätökset pystyttäisiin antamaan huomattavasti nopeammassa aikataulussa

Entä jos kustannuksia syntyy sekä kunnassa että kuntayhtymässä?

STM ohjeistaa kuntia ja kuntayhtymiä avustuksen hakemisen menettelyistä seuraavasti: ”Avustuksien osalta on mahdollista, että kunta siirtää joidenkin toimintojen (esim. testauksen, jäljittämisen, rokottamisen ja perusterveydenhuollon hoidon) osalta hakuoikeuden toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle, mutta säilyttää itsellään hakuoikeuden joidenkin toimintojen tai esim. muihin välittömiin kustannuksiin myönnettävän avustuserän osalta. Useissa tapauksissa voidaan siis toimia niin, että kunta ja kuntayhtymä toimittavat kumpikin hakemuksen. Kutakin kuntakohtaista avustuserää voi hakea vain yksi taho. Toisin sanoen kunta ei voi pilkkoa esimerkiksi testauksen toimintokohtaista avustuserää siten, että osan siitä hakisi kunta itse ja osan hakisi toinen kunta / kuntayhtymä. Myöskään kunnalle varattua muihin välittömiin kustannuksiin myönnettävää avustuserää (asetuksen 10 §) ei voi pilkkoa siten, että sitä hakisi sekä kunta että kuntayhtymä.”

Entä jos vuoden 2020 korvauksia ei ole maksettu?

Nyt annettu asetus osoittaa yksiselitteisesti, että julkinen sektori (valtio ja kunnat) ovat korvausvastuussa yksityisille tuottajille covid-19-epidemian aiheutuneista kustannuksista täysimääräisesti. Mikäli liittomme jäsenistöllä on edelleen vuoden 2020 ylimääräisiä kustannuksia saamatta, tulee niitä periä edelleen kunnilta. Korvausvastuuseen ei vaikuta se, että kuntien vuoden 2020 talousarviot on jo hyväksytty. Kuntien olisi tullut korvata ylimääräiset kustannukset jo vuonna 2020, ja viivästys ei poista edellä mainittua vastuuta.

Lisätiedot: johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki