Hyvinvointiala HALI ry toteutti lokakuussa laajan kansalaiskyselyn, joka kartoitti suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisiin sote-kysymyksiin, muun muassa monituottajamalliin, palvelusetelien käyttöön ja järjestöjen palvelutuotannon hyödyntämiseen liittyen.

Kyselyn tulokset näet täältä

Yksityisen sektorin mukaan ottaminen saa kansalaisilta erittäin laajan tuen. Peräti 85 % vastaajista piti hyvänä, että julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa käytetään myös yksityisiä palveluntuottajia. Hallituksen sote-esityksessä yksityisten palveluntuottajien ja järjestölähtöisen toiminnan rooli on kuitenkin rajattu varsin kapeaksi.

– Suomalaiset ansaitsevat laadukkaat ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Näitä palveluja tuottamaan tarvitaan sekä julkiset että yksityiset toimijat. Kansalaisilla ja Hyvinvointiala HALI ry:llä on tässä asiassa yhtenäinen näkemys. On tärkeää, että hallituksen esitystä muutetaan tältä osin, sanoo HALI:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.

Palveluseteli ja järjestöjen tarjoama tuki tehokkaammin käyttöön

Palvelusetelien käytön laajentaminen saa suomalaisilta niin ikään laajan tuen. Vastaajista 64 % katsoo, että palveluseteliä pitäisi hyödyntää terveyspalveluissa nykyistä enemmän. Yli puolet vastaajista lisäisi myös sosiaalipalveluissa palvelusetelien hyödyntämistä entisestään. Palvelusetelejä käytetään julkisesti rahoitetuissa sosiaali- ja terveyspalveluissa nyt erittäin vähän. Vain 1,1 % kaikista julkisesti rahoitetuista sote-palveluista tuotetaan palvelusetelillä. Varhaiskasvatuksessa palvelusetelin osuus on korkeampi, mutta silti vaatimaton 6,8 %.

– Palveluseteli nopeuttaa hoitoon pääsyä ja palvelun saamista. Kun esimerkiksi hammashuollossa tai leikkauksiin pääsyssä on jonoa, asiakkaalle voidaan antaa palveluseteli. Setelin avulla hän voi valita toisen hoitopaikan, jossa on lyhyempi jono. Palveluseteli antaa myös mahdollisuuden valita hoito- tai hoivapaikka. Esimerkiksi vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa kyse on ihmisen kodista, joka pitäisi voida aina valita itse. Myös varhaiskasvatuksessa palveluseteli on oiva väline helpottamaan jonotilannetta. Seteli antaa perheille mahdollisuuden valita heille vaikkapa kätevimmän matkan päässä oleva päiväkoti. Sote-esityksessä palvelusetelien käyttöä ei sinänsä kielletä, mutta niiden käyttöön ei myöskään kannusteta. Sen sijaan kaikkia ostopalveluja, myös palvelusetelillä annettuja, pyritään kaventamaan ja julkisen omaa palvelutuotantoa lisäämään. Tähän suuntaan ei kannata mennä, Rajakangas sanoo.

Vastaajilta tiedusteltiin myös, haluaisivatko he sote-palvelujen käytön yhteydessä tietoa alueensa sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamasta tuesta. Vastaajista valtaosa (85 %) haluaisi tätä tietoa tarjottavan.

– Tiedon antaminen järjestölähtöisestä toiminnasta palvelujen yhteydessä oli yksi HALIn, SOSTEn ja Kuntaliiton helmikuussa 2020 esittämistä tavoitteista. Palvelujen yhteydessä saatu tieto vaikkapa vertaistuesta olisi monissa tilanteissa ihmiselle tärkeä ja tukisi kokonaisvaltaista hyvinvointia, Rajakangas muistuttaa.

Sote-uudistus kaipaa kansalaiskeskustelua

Suomalaiset ovat edelleen skeptisiä sen suhteen, että sote-uudistus parantaisi palveluja. Yli puolet vastaajista pitää erittäin tai melko epätodennäköisenä, että sote-uudistus parantaisi sosiaali- ja terveyspalveluja vastaajan omalla asuinalueella. Ainoastaan hyvin pieni osa (5 %) suomalaisista vastasi pitävänsä erittäin todennäköisenä, että sote-uudistus parantaisi sote-palveluja omalla asuinalueella. Epätietoisia oli paljon, lähes neljännes (23 %) vastaajista.

– Marinin hallituksen sote-uudistusesitys on tarkoitus antaa kuukauden päästä eduskunnalle. Uudistuksen valmistelu on ollut varsin suljettua. Avoin kansalaiskeskustelu aiheesta on siis juuri nyt erityisen tärkeää, Rajakangas sanoo.

 

Kysely toteutettiin 9.-19.10.2020, ja siihen vastasi 2059 henkilöä ympäri Suomen. Otos edustaa täysi-ikäisiä suomalaisia iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan painotettuna ja kiintiöitynä. Kyselyn toteuttamisesta vastasi Aula Research.

Kyselyn tulokset näet täältä

 

Lisätietoja:

Ulla-Maija Rajakangas
toimitusjohtaja

ulla-maija.rajakangas@hyvinvointiala.fi

040 037 4164

 

Eveliina Vigelius
johtaja, sote-palvelujen kehittäminen

eveliina.vigelius@hyvinvointiala.fi

044 511 4411