Monet kunnat eivät noudata lakisääteisiä velvoitteitaan, elinkeinoasioiden asiantuntija Ville Laakso kirjoittaa HALIn blogissa.
Koronakriisi on viimeistään osoittanut, miten kriittisen tärkeitä toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhteiskunnassa. Hoitoon on päästävä silloin, kun sitä tarvitsee, eikä kenenkään terveys saa jäädä siitä kiinni.
Koronaepidemia on venyttänyt sote-järjestelmämme äärimmilleen, ja valitettavasti sen jälkiä korjataan vielä pitkään. Hoitojonot kiireettömään hoitoon olivat pitkät jo ennen koronaa. HALIn selvittämien tietojen mukaan ne ovat keväällä 2021 suorastaan räjähtäneet käsiin.
Terveydenhuoltolain mukaan kuntien on julkaistava hoitoon pääsyn odotusajat neljän kuukauden välein. Hyvinvointiala HALI ry selvitti hoitoon pääsyn määräaikoja ja tutki samalla sitä, kuinka kattavasti kunnat noudattavat velvoitetta ilmoittaa hoitoon pääsyn odotusajoista.
Huomasimme, että hoitoon pääsyä kuvataan kirjavin tavoin, eikä mittareiden käyttöä ole vakioitu. Terveysasemakohtaiset raportointikäytännöt ovat hyvin vaihtelevia, ja sellaisen tiedon saaminen, jonka avulla hoitoon pääsyä voisi vertailla, on haastavaa.
Osa kunnista pimittää tietoja
Hoitoon pääsyä kuvataan pääosin kahdella eri tavalla, joko T3-lukuna tai keskimääräisenä jonotusaikana. T3-luku kertoo, kuinka pitkään terveysaseman kolmatta vapaata aikaa joutuu odottamaan (mediaani). Terveysasemista 138 kuvaa hoitoon pääsyä T3-luvun avulla. Myös valtaosa ulkoistetuista terveysasemista ilmoittaa T3-luvun.
Osa kunnista ilmoittaa T3-luvun sijaan vain toteutuneiden vastaanottojen keskimääräisen odotusajan. Tällaisia terveysasemia oli 152.
T3-luku ja keskimääräinen jonotusaika eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä T3-luku tarkastelee tulevaa jonotilannetta ja keskimääräinen jonotusaika puolestaan toteutunutta hoitoon pääsyä.
Avoimuuden sijaan monet kunnat – erityisesti ne, joilla uutisoinnin perusteella on haasteita hoitotakuun toteuttamisessa – vaikuttaisivat valinneen tietojen pimittämisen tien, sillä 92 kunnan tapauksessa lain edellyttämää hoitotakuutiedotetta ei löytynyt verkkosivuilta vaivatta lainkaan. Ei liene kaukaa haettu ajatus, että näiden kuntien kohdalla hoitoon pääsy on erityisen heikoissa kantimissa.
Palveluja ei voi kehittää ilman vertailukelpoista tietoa
Hoitoon pääsyn nopeus on olennaisin sote-järjestelmän toimivuutta kuvaava tieto. Potilaan silmissä on suuri ero siinä, pääseekö hän hoitoon viikon kuluessa vai pitääkö jonossa virua jopa kuukauden päivät. Kyse on ehkäpä tärkeimmästä peruspalvelusta, ja kysymys on myös kuntapäättäjille olennainen.
Sote-järjestelmää on sote-uudistuksesta riippumatta välttämätöntä kehittää lähitulevaisuudessa. Päättäjien, olivatpa he sitten kunta- tai hyvinvointialuepäättäjiä, on tehtävä valintoja siitä, mihin suuntaan sote-tuotantoa kehitetään. Tällaisten päätösten tekeminen on mahdotonta, ellei päättäjien käytettävissä ole luotettavaa, ajantasaista ja kattavaa tietoa. Vertailukelpoinen tieto on edellytys sote-järjestelmän kehittämiselle.
Kaikkien terveysasemien, olivatpa ne sitten julkisia tai ulkoistettuja, olisi välttämätöntä ilmoittaa yhdenmukaisella ja luotettavalla tavalla hoitoon pääsyä kuvaavat tiedot. Kuntien tulisi noudattaa lakisääteistä velvollisuuttaan julkaista tiedot neljän kuukauden välein. Lisäksi tiedot pitäisi vakioida kansallisesti, jotta niitä olisi vaivatonta vertailla. Vain tällä tavoin terveysasemia on mahdollista verrata keskenään ja hyvistä esimerkeistä voidaan ottaa oppia.
