Yhteenlaskettuna julkisen ja yksityisen tuotannon erotus oli vuonna 2020 jopa 4,0 miljoonaa euroa.
Kunta maksoi yksityiselle palveluntarjoajalle yhdestä tehostetun palveluasumisen hoivavuorokaudesta 5 prosentin alv-palautuksen jälkeen keskimäärin 122,00 euroa. Ostopalvelun hintana on käytetty painottamatonta keskiarvoa palveluntuottajien tarjoamista hinnoista. Ostopalvelun hinta ennen alv-palautusta on keskimäärin 128,42 €.
Sama palvelu maksoi Tampereen kaupungin tehostetussa palveluasumisessa keskimäärin 158,55 euroa per hoivavuorokausi. Yhteen laskettuna hintaero neljässä tutkitussa yksikössä oli Tampereella vuonna 2020 jopa 4,0 miljoonaa euroa. Tällä summalla olisi voitu tuottaa esimerkiksi 89 vanhukselle hoivapaikka koko vuodeksi vuoden 2020 hinnoilla. Lisäys olisi jopa 29 % tutkituissa yksiköissä.
Huomion arvoista tilinpäätöksissä oli vyörytysten puute, jotka tyypillisesti muodostavat osan hoivavuorokauden hinnasta. Vyörytyksillä tarkoitetaan kustannuksia, jotka eivät synny hoivakodissa, mutta aiheutuvat sen toiminnasta. Vyörytykset sisältävät tyypillisesti yleiskustannuksia, joita ovat muun muassa palkkahallinnon, henkilöstöhallinnon, kirjanpidon, vanhuspalveluiden välijohdon ja ICT:n kustannukset. Vertailukohtana Tampereelle toimivien kuntayhtymien vyörytykset samalta ajalta olivat 5,8 %–11,0 %. Näihin laskelmiin onkin sisällytetty erittäin maltillinen 5 % vyörytys, jolloin vertailukelpoiseksi vuorokausihinnaksi Tampereella muodostui 158,55€ sisältäen hoivan ja aterian. Ilman vyörytyksiä vuorokausihinta oli keskimäärin 150,62 €.
*Laskennassa on käytetty kunnan omien yksiköiden osalta 97 % keskimääräistä täyttöastetta asukaskierrosta sekä sairaalajaksoista johtuen.