Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon suurimpia ongelmia ovat palveluiden heikko saatavuus, eriarvoisuus ja heikkenevä tuottavuuskehitys. Esimerkiksi kuukauden odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle on todella pitkä. Kattavan työterveyshuollon tai terveysvakuutuksen piiriin kuuluvat pääsevät vastaavaan palveluun viimeistään viikon sisällä – usein samana päivänä. Hoitoon pääsy on siten hyvin eriarvoista.

Samoja ongelmia esiintyy myös varhaiskasvatuksessa. Yksityiset päiväkodit ovat monen pienituloisen ulottumattomissa, kun yksityisen hoidon tuki on riittämätön eikä kunnassa ole käytössä varhaiskasvatuksen palveluseteliä. Korjattavaa on siis paljon.

Kaikki tuottajat töihin

Eriarvoisuus- ja saatavuusongelmat on korjattava saattamalla yksityiset palvelut kaikkien ulottuville. Palvelutuottajien välinen kilpailu asiakkaista vahvistaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja hillitsee kustannusten kasvua. Valittavissa olevien vaihtoehtojen määrää on kasvatettavissa esimerkiksi palveluseteleiden avulla.

Esimerkiksi jokaiselle lapsiperheelle on tarjottava mahdollisuus valita varhaiskasvatuksen palveluseteli velvoittamalla lainsäädännöllä kuntia ottamaan palvelusetelijärjestelmä käyttöön. Järjestäjän ja tuottajan vastuut sekä roolit on erotettava toisistaan. Näin saavutetaan läpinäkyvyys palvelujen hankintaan ja toteutukseen. Kuten todettu, tehtävää on paljon.

Suomi tulee jatkossa tarvitsemaan entistä rohkeampaa otetta palvelujärjestelmänsä uudistamiseksi. Massiivisten uudistusten kenties jäädessä menneisyyteen, on kyettävä joukkoon yksittäisiä nopeita ratkaisuja. Näin voimme turvata kansalaisille hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa. Se on ollut ja on yksi keskeisistä tavoitteista. Tarvitsemme siis kaikki tuottajat töihin!