Loppuhionta sosiaalipalvelualan taulukkopalkkojen alarajakohdennusten toteutuksesta 1.6.2018 ja sen jälkeen on saatu valmiiksi. Samalla TES:n palkkasopimus ja palkkaryhmittely on viimeistelty. Katso koko TES ja kaikki palkkataulukot sopimuskaudelle 1.2.2018 – 31.3.2020

TES-kirja on lähdössä painoon ja toimitetaan valmistuttuaan jäsentyönantajillemme. 

TES-osapuolten hyväksymän valtakunnansovittelijan sovintoesityksen mukaisesti kaikkia TES:n piirissä olevia työntekijöitä koskevat yleis- ja taulukkokorotukset ovat 1.4.2018 1,33 % ja
1.4.2019 1,34 %. Näiden lisäksi palkkaryhmien A – F vähimmäistasoihin tehdään 1.6.2018 0,9 %:n ja 1.6.2019 1,0 % suuruinen korotus ja näistä tasoista muodostuvat uudet vähimmäistasot.

Alarajakohdennukset 1.6.2018 kohdistuvat  siten nykyisessä palkkataulukoissa seuraaviin G-palkkaluokkiinA palkkaryhmä (avustavat tehtävät) G11

  • B palkkaryhmä (perustehtävät) G14
  • C palkkaryhmä (ammattitehtävät) G 17
  • D palkkaryhmä (vaativat ammattitehtävät) G 21
  • E palkkaryhmä (erikoistehtävät) G 24
  • F palkkaryhmä (vaativat erikoistehtävät) G 26

Kyseisiin G-luokkiin sijoitettujen työntekijöiden kuukausi- tai tuntipalkka nousee 1.6.2018 tuon 0,9 %, jos vähimmäistaulukkopalkkaa maksetaan sellaisenaan. Jos taas kyseisen taulukkopalkan päälle on maksettu ylitettä, ratkaisee ylitteen peruste, säilyykö se korotetun alarajan päällä vai voiko se pienentyä.

Vähimmäistason korotukset voivat johtaa siihen, että työntekijöille aiemman vähimmäistaulukkopalkan päälle kuukausittain maksettu palkanosa voi pienentyä, ellei kyse ole TES:n palkkasopimuksen 3.2 mukaisesta tehtäväkohtaisesta lisästä tai 3.4 mukaisesta henkilökohtaisesta pätevyyslisästä. Nämä säilyvät entisin euro- tai prosenttimäärin. Muut ylitteet voivat pienentyä enintään alarajakorotuksen verran.

Mikäli työntekijään on jo alun perin sovellettu kyseisen vaativuusryhmän nykyistä alarajatasoa korkeampaa G-palkkaluokkaa, ei alarajan nostolla ole vaikusta palkkaan, kunhan sovellettu taso ylittää yhä uuden vähimmäistason. Jos aiempi palkkataso on ylittänyt alarajan, mutta alle 0,9 %:lla, nousee sovellettu palkka vähintään tuon uuden alarajan mukaiseksi. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että palkkasopimuksen 3.2. kohdan mukaan vaativuusryhmän perustyötä selvästi vaativammasta tai vastuullisemmasta työstä tulee edelleen maksaa vähimmäistasoa korkeampaa tehtäväkohtaista lisää minimitasoa korkeampana G-luokkana tai euromääräisenä tehtäväkohtaisena lisänä, jonka tasoa ei ole TES:ssä määritelty.

Sosiaalipalvelu-TES:n palkkausjärjestelmässä on tiheästi G-luokkia satunnaisin välein. Sen vuoksi eri palkkaryhmissä uudet alarajojen G-luokat nousevat eri tavoin yli aiempien G-luokkien eri paikkakuntataulukoissa. Korotettu alaraja muodostuu uudeksi vähimmäistasoksi sen suuruisena, mitä alarajakohdennus merkitsee ja nimetään aina kyseisen palkkaryhmän mukaisella kirjaimella. (G11A, G15B jne.) Vaativuusryhmän alarajaluokat on tummennettu kuhunkin palkkataulukkoon.

Entiset vaativuusryhmien alarajojen G-palkkaluokat jäävät yhä käyttöön muun muassa mahdollisena korkeana G-luokkana alempaan vaativuusryhmään kuuluville työntekijöille.

A-palkkaryhmän alarajan noustessa nousee vastaavasti myös palkkasopimuksen 4.4. kohdan mukainen poikkeuksellisen yksinkertaisessa ja epäitsenäisessä työssä sovellettava alin taulukkoluokka. Saman 4.4. kohdan mukaisen harvoin sovellettavan – 1 G palkkaluokan epäpätevyysalennuksen prosentuaalinen vaikutus pienentyy G-luokkien erojen pienentyessä kaikissa vaativuusryhmissä.

Uusi palkkaryhmittely näyttää varsinkin ensisilmäyksellä aiempaa mutkikkaammalta. Uskomme, että se tulee kuitenkin nopeasti tutuksi. Laadimme pikaisesti kotisivuillemme soveltamista helpottavia esimerkkejä siitä, miten työntekijöiden sijoittuminen palkkaryhmien korottuneisiin vähimmäistasoihin tapahtuu.

Lisätiedot:

Tuomas Mänttäri
työmarkkinajohtaja sekä kaikki työmarkkinayksikön lakimiehet