Hyvinvointiala HALI ry:n laskelman mukaan soten lisäkustannukset olisivat jopa miljardin enemmän kuin VM on arvioinut.

Jo vuosia sitten on herätty siihen, että Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmä on uusittava, jotta rahat eivät lopu kesken. Hyvinvointiala HALI ry. huomauttaa, että sote-kustannukset ovat jo ylittäneet kipukynnyksen ja hallituksen sote-esityksessä tilannetta pahennetaan merkittävästi.

Kuluvan vuosikymmenen aikana sadat tuhannet suomalaiset siirtyvät eläkkeelle. Veronmaksajien määrä vähenee samaan aikaan, kun hoivattavien määrä kasvaa. Koronapandemia ja siitä aiheutunut hoitovelka synkentävät sote-talouden ongelmia entisestään. Mihinkään näistä massiivisista haasteista ei hallituksen sote-esityksessä tarjota ratkaisua – ainoastaan lisää kustannuksia. Sanna Marinin (sd.) hallitus on jopa myöntänyt, ettei kustannuskasvun hillintä ole sote-uudistuksessa heidän kärkitavoitteensa.

− Selvästikään ei. Uudistus kasvattaisi sote-menoja ainakin 2030-luvulle asti ilman, että palvelujen laatu tai saatavuus paranee. Miten tällainen uudistus voidaan tehdä, kun tiedetään, miten sote-taloudelle on käymässä? Onko hallitus sulkenut silmänsä tältä? Kysyy Hyvinvointiala HALI ry:n talous- ja veroasiantuntija JoelKuuva.

HALI on julkaissut hallituksen sote-esityksen kustannuksista oman laskelmansa. Siinä missä valtiovarainministeriö arvioi, että sote-menoihin on vuoteen 2030 mennessä syntynyt yli 3,1 miljardin euron lisäkustannukset, on HALIn arvioima vastaava luku jopa miljardin suurempi.

− HALIn laskelman mukaan uudistuksen kumulatiivinen lisäys sote-menoihin olisi jopa 4,35 miljardia euroa vuoteen 2031 mennessä. Ero VM:n arvioon selittyy muun muassa sillä, että VM:n laskelmassa on muutoskustannuksia laskettu hyvin optimisesti, Kuuva sanoo.

Sote-esityksen rahoitusmalli on Kuuvan mukaan menoautomaatti: palveluja rahoitettaisiin siten, että hyvinvointialueet saisivat lisää rahaa, mikäli alueet ylittävät budjettinsa. Valtava ongelma Kuuvan mukaan lisäksi on, että hyvinvointialueet eivät voisi kamppailla kustannuskasvua vastaan hankkimalla ostopalveluja yhtä hyvin kuin kunnat voivat nykyisin tehdä. Ostopalveluilla ja ulkoistuksilla on saavutettu isoja kustannushyötyjä. Sote-palvelut valtaosin ulkoistaneet kunnat ovat selvinneet esimerkiksi koronavuodesta hyvin.

− Hallitukselta on nyt kysyttävä: kuka tämän uudistuksen maksaa? Paineet siihen, että palveluita on karsittava ja rahaa täytyy hakea lisää veronmaksajien taskuista, ovat kovat, Kuuva sanoo.