Eduskunta käy parhaillaan lähetekeskustelua sote-uudistuksesta. Viimeviikolla annetut ”luurankolait” eivät kuitenkaan sisällä itse toimintaa parantavaa sääntelyä. Myös kaivattu hoitotakuun kehittäminen on jätetty tuonnemmaksi.

Parannusten sijaan esitykseen sisältyy saatavuutta heikentävää sääntelyä. Esimerkiksi järjestämislain 12 §:n perustelujen (HE s. 686) mukaan hyvinvointialueen olisi perusteltua säilyttää neuvolapalvelut julkisena toimintana. Tämä johtaisi käytännössä siihen, ettei hoitojonoja voida lyhentää terveysasemaulkoistuksilla.

Neuvolapalvelut ovat erottamaton osa perusterveydenhuollon kokonaisuutta, ja osa lähes kaikkia terveysasemaulkoistuksia. Neuvolatoiminta on osa mielekästä, tehokasta ja laadukasta yleislääkärin työnkuvaa. Lähtökohtaisesti kaikkialla – jopa suurissa kaupungeissa – neuvolatyötä tehdään osa-aikaisesti osana terveyskeskustyötä. Neuvolapalvelujen irrottaminen julkiseksi toiminnaksi käytännössä estäisi terveysasemien ulkoistukset, vaikka niissä on päästy hyviin tuloksiin.

Ulkoistetuilla asemilla lähes viisi kertaa parempi hoitoon pääsy

Terveysasemaulkoistuksia on tehty ensisijaisesti palvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Kysymys kuuluu, mikä vaikutus ostopalvelujen merkittävällä rajoittamisella on hoitoon pääsyyn?

Kuvassa 1 on esitetty kuuden suurimman kaupungin ja 25:n terveysasemaulkoistuksia tehneen kunnan lääkärivastaanottojen T3-luku eri terveysasemilla. T3-luku kuvaa hoitoon pääsyn nopeutta ja tarkoittaa käytännössä terveysaseman lääkärien kolmansista vapaista ajoista laskettua mediaania. Ulkoistetut terveysasemat ovat oransseja ja kunnan itse hoitamat sinisiä.

Kuvio 1. Kuuden suurimman kaupungin ja terveysasemia ulkoistaneiden kuntien T3-luvut. Kuvio sisältää ne kunnat, joiden T3-luku oli saatavissa kuntien tai palveluntuottajien verkkosivuilta viikolla 50. Esimerkiksi Jyväskylä ei tällä hetkellä ilmoita T3-lukuja. Vanhin T3-luku on heinäkuulta ja suurin osa marraskuulta 2020.

Kuvasta nähdään, että hoidon saatavuuden parantaminen on onnistunut ostopalveluilla erittäin hyvin, sillä kunnat ovat yleensä ulkoistaneet erityisesti sellaisia terveysasemia, jotka eivät ole saavuttaneet toivottuja tuloksia. Kuvassa näkyvien kuntien omien terveysasemien (53 kpl) T3-lukujen keskiarvo on 35 vuorokautta, kun ulkoistetuilla terveysasemilla (30 kpl) keskiarvo on 8.

Esitetyillä ulkoistetuilla terveysasemilla hoidon saatavuus on siis 78 prosenttia parempi T3-luvulla mitattuna. Terveysasemaulkoistukset ovat olleet palvelujen saatavuuden kannalta loistavia ratkaisuja.

Hallituksen esittämän sote-uudistuksen myötä terveysasemaulkoistukset purkautuisivat, ja uusia olisi vaikea tehdä. Lääkäripula terveysasemilla pahenisi ja hoidon saatavuuden eriarvoisuus lisääntyisi.

Poliittinen päätös

Hallitus perustelee sote-esitykseen sisältyviä ostopalvelujen rajoituksia edellistä sote-esitystä koskeneilla perustuslakivaliokunnan lausunnoilla. Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan tuolloin lausunut neuvolatoiminnasta mitään.

Neuvoloiden rajaaminen on siis nähtävä poliittiseksi päätökseksi, jonka tarvetta ei perustella. Neuvolapalvelujen nykytilasta, jossa ulkoistukset ovat arkea, todetaan hallituksen sote-esityksessä seuraavaa: ”Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen arvioiden mukaan neuvolapalvelut toimivat hyvin.”