Suun terveydenhuollon palvelut ovat ilmeisimpien ja suurimpien kärsijöiden joukossa koronakriisissä. Ei-kiireellistä hammashoitoa on lykätty viranomaissuositusten mukaisesti, mikä on pienentänyt suun terveydenhuollon palvelujen liikevaihtoa merkittävästi. Perjantaina 26.6.2020 hyväksytystä yritysten yleistä kustannustukea koskevasta asetuksesta löytyy satoja toimialoja, mutta ei hammaslääkäripalveluja.

Kustannustuen valmistelijat ovat toimialoja valitessaan tuijottaneet vain arvonlisäverollisen liikevaihdon kehittymistä. Suun terveydenhuollossa noin 99 prosenttia myynnistä on kuitenkin arvonlisäverotonta.

Valmistelijoilla olisi ollut mahdollisuus hyödyntää Kelan sairausvakuutustilastoja, joista saa hyvän kuvan suun terveydenhuollon yksityisten palveluntuottajien liikevaihdon kehityksestä. Tätä ei kuitenkaan tehty.

Kelan tilastojen mukaan suun terveydenhuollon palveluntuottajien liikevaihto laski 29 prosenttia kustannustuen tukikauden ja vertailukauden maalis-kesäkuu 2019 välillä. Toimialan keskimääräinen liikevaihdon lasku ylittää siis lähes kolminkertaisesti kustannustukilain mukaisen 10 prosentin rajan.

Hammaslääkäripalvelujen jättäminen ulkopuolelle aiheuttaa turhaa työtä sekä palveluntuottajille että Valtiokonttorille. Tukea saadakseen suun terveydenhuollon palveluntuottajat joutuvat nyt erikseen perustelemaan, miksi liikevaihdon romahdus aiheutuu COVID-19 –pandemiasta. Lisäksi Valtiokonttori joutuu arvioimaan hakemukset ja kunkin yrityksen tilanteen erikseen.