hoitajamitoitus

Hoitajamitoitus on eri sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palveluissa toisistaan poikkeava ja se määritellään palvelukohtaisesti.

Ikääntyneiden hoivayksikössä tulee vanhuspalvelulain 20 §:n mukaan olla riittävä henkilöstö eli hoitajamitoitus.

Työnantajan yleisenä velvollisuutena on huolehtia siitä, että hoivayksikössä on aina asiakkaiden tarpeisiin ja määrään nähden riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Hoitajamitoituksen tarkoitus on osaltaan turvata ikääntyneille laadukkaat palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa tulee hoitajamitoituksen olla 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Hoitajamitoitus pohjaa STM:n ja Kuntaliiton julkaisemaan laatusuositukseen.

Kotihoidon ja ns. tuetun palveluasumisen osalta ei ole annettu suosituksia hoitajamitoitukseksi. Terveyskeskusten vuodeosastojen hoitajamitoitus on suosituksen mukaan 0,8.

Lastensuojelun asuinyksikössä tulee olla seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää ja yhdessä asuinyksikössä voi olla korkeintaan seitsemän lasta.

Varhaiskasvatuksessa henkilöstön määrästä ja henkilöstörakenteesta sekä lapsiryhmien koosta säädetään varhaiskasvatuslaissa ja siihen liittyvässä valtioneuvoston asetuksessa.

Hoitajamitoitus käytännössä

Hoitajamitoitukseen lasketaan mukaan kaikki asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat koulutetut työntekijät, myös esimiehet, hoiva-avustajat ja kuntouttava henkilökunta siinä määrin, kun he osallistuvat käytännön hoitotyöhön. Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat lasketaan hoitajamitoitukseen sitten, kun he ovat suorittaneet opinnoistaan vähintään kaksi kolmasosaa. Opiskelijoiden osaamisen riittävyyden arvioi aina viime kädessä työnantaja.

Hoito- ja laitosapulaiset, hoiva-avustajat ja toiminta- ja fysioterapeutit eivät voi olla yksin työvuorossa, eivätkä he saa vastata lääkityksistä, vaikka heidät lasketaankin mukaan hoitajamitoitukseen.

Hoitajamitoitusta suunniteltaessa on tärkeää varmistaa mitoituksen joustavuus ja asiakastarpeita vastaava toteutuminen. Asiakkaiden erilaiset toimintakyvyn muutokset voivat tarkoittaa tilapäistä tarvetta lisähenkilökunnalle.

Riittävästä osaamisesta ja hoitajamitoituksesta on huolehdittava kaikissa hoivayksiköissä

Kaikissa hoivayksiköissä niin julkisella kuin yksityisellä tulee olla omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma on asiakirja, johon kirjataan kaikki keskeiset toimenpiteet, joilla palvelujen tuottajat itse valvovat toimintayksikköjään, henkilökunnan toimintaa sekä tuottamiensa palvelujen laatua. Omavalvontasuunnitelma on palvelujen laadun ja kehittämisen päivittäinen työväline. Omavalvontasuunnitelma toimii myös laatulupauksena. Omavalvontasuunnitelman sisällöstä on annettu Valviran ohjeistus ja lomakemalli.

Jos yksikössä huomataan, että lupaus laadukkaasta ja hyvästä hoidosta ei toteudu puutteellisen osaamisen, hoitajamitoituksen tai muun syyn takia, tulee siitä sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden puitteissa tehdä ilmoitus kirjallisena.

Ohjeet ilmoituksen tekoon löytyvät omavalvontasuunnitelmasta.

Päiväkotien henkilöstön määrä eli hoitajamitoitus

Varhaiskasvatusasetuksen mukaan yli kolmevuotiaiden lasten ryhmässä tulee olla yksi koulutettu työntekijä kahdeksaa (kokopäiväistä) lasta kohden, ja alle kolmevuotiaiden ryhmässä yksi koulutettu työntekijä neljää (kokopäiväistä) lasta kohden.

Ryhmät tulee muodostaa niin, että niissä on kolme varhaiskasvattajaa. Kolme vuotta täyttäneiden ryhmässä saa näin ollen olla samanaikaisesti enintään 24 lasta ja alle kolmevuotiaiden ryhmässä enintään 12 lasta.

Rinnakkaiselta välilehdeltä ”ARTIKKELIT” löydät artikkeleita, jotka käsittelevät aihetta HOITAJAMITOITUS.