Palkkatasa-arvoon liittyy sanonta, että naisen euro on vähän yli 80 senttiä. On totta, että keskimäärin miesten palkat ovat korkeampia kuin naisten. Tämä johtuu pääosin eri toimialojen välisistä palkkaeroista ja siitä, etteivät miehet ja naiset hakeudu tasaisesti eri aloille.

Mutta tarkastellaanpa tilannetta HALIn isoimman sektorin, eli 67 000 työntekijän yksityisen sosiaalipalvelualan, sisällä. Vallitseeko siellä palkkatasa-arvo? Palkkatilastojen perusteella näin voi todeta. Samoissa tehtävissä toimivien naisten ja miesten palkkataso on hyvin lähellä toisiaan, eivätkä erot ole systemaattisesti kumpaankaan suuntaan.

Tehdään vertailu alan palkkausjärjestelmän kuuden vaativuustason keskeisimmissä tilastonimikkeissä. Näin verrataan töitä apulaistasolta tulosvastuullisiin esimiestehtäviin asti.

Kiinteissä kuukausipalkoissa keskeisissä ammattinimikkeissä naisten palkkataso on korkeampi kahdeksassa ja miesten yhdessä.

Vain miespuoliset hoitoapulaiset saavat naisia korkeampaa kuukausipalkkaa keskimäärin kahdeksan euron verran. Toiseen suuntaan isoin palkkaero on sosiaalityöntekijöillä. Siinä ammatissa naisten kiinteä kuukausipalkka on keskimäärin 240 euroa mieskollegoita korkeampi.

Miehet tekevät enemmän ansioita nostavia epämukavia työaikoja

Tilanne muuttuu jonkin verran, kun tarkastellaan ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntailisät sisältäviä kokonaiskuukausiansioita. Silloin naisten ansiotaso on korkeampi neljässä ammattinimikkeessä ja miesten viidessä.

Isoin kokonaispalkkaero naisten hyväksi on sosiaalityöntekijöillä 181 euroa ja tulosvastuullisissa esimiestöissä 130 euroa. Miesten hyväksi isoin kokonaispalkan ero on sairaanhoitajilla 159 euroa ja kotiavustajilla 69 euroa.

Isoimmassa ammattiryhmässä lähihoitajilla keskipalkat ovat hyvin lähellä toisiaan.

Kiinteässä kuukausipalkassa lähihoitajanaisilla on 12 euroa korkeammat ja kokonaisansioissa miehillä 47 euroa korkeammat ansiot.

Sosiaalipalvelualalla sukupuolen ei siis voi sanoa vaikuttavan palkkatasoon. Ammattinimikkeiden sisällä palkkaeroihin on luonnollisia syitä. Tuntilisien lisäksi ansioihin vaikuttavat esimerkiksi kokemuslisät sekä tehtäväkohtaiset vaativuuslisät ja henkilökohtaiset pätevyyslisät.

Jotain kehitettävää tasa-arvon saralla silti löytyy. Koko toimialalla miesten osuus työvoimasta on vain 15 prosenttia, kuten hoiva- ja hoitoalan töissä yleensäkin. Mutta alan sisällä ei ole niin, että miehet olisivat naisia enemmän keskittyneet vaativampiin paremmin palkattuihin töihin. Osaston- ja vastavan hoitajan töissä naisia on 87 prosenttia ja ylimmän palkkaryhmän tulosvastuullisissa esimiestöissä peräti 89 prosenttia.

Sosiaalipalveluala ei syrji ketään. Alalle ovat kaikki lämpimästi tervetulleita – niin naiset, miehet kuin muunsukupuoliset.