Tälle sivulle kootaan kysymyksiä ja vastauksia HALIn uusista työehtosopimuksista. Mukana on muun muassa kysymyksiä, joita nousi esiin TES-infoissamme. Tallenteet infoista ovat katsottavissa TES-infot ja -koulutukset -sivulla.

• Yleiset kysymykset
• Yksityinen sosiaalipalveluala
• Terveyspalveluala

Yleisiä kysymyksiä

Ovatko taitetut versiot työehtosopimuksista jo saatavilla?

Yksityisen sosiaalipalvelualan, terveyspalvelualan, ensihoitopalvelualan ja sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksista on tehty painettu versio. Versiota voit tilata Ulla Perämäeltä (ulla.peramaki@hyvinvointiala.fi)

Ovatko palkkataulukot jo saatavilla?

Palkkataulukot julkaistaan kunkin TESin omalla verkkosivulla. Esim. yksityisen sosiaalipalvelualan palkkataulukot on julkaistu Sosiaalipalveluala-sivulla.

Voinko tilata TES-koulutuksen tai sen tallenteen?

Pidettyjen TES-infojen tallenteet on julkaistu verkkosivullamme.

Ilmoitamme koulutuksista Koulutukset-sivuilla. Meiltä voi tilata myös räätälöidyn koulutuksen jäsenten omiin tarpeisiin.

Yksityisen sosiaalipalvelualan TES

Palkat

Mikäli työntekijöille on annettu korkeampia palkkoja kuin TESin mukaiset vähimmäispalkat, lasketaanko heille myös 2 prosentin yleiskorotus 1.9.2022 alkaen?

V: Kaikkien TESin soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden palkat korottuvat 2 %, myös niiden, joilla on TESin minimiä korkeampi palkka.

Lasketaanko tehtäväkohtainen tai henkilökohtainen lisä mukaan henkilökohtaiseen kuukausipalkkaan?

V: Kyllä.

Korotetaanko myös muita palkanosia, kuten henkilökohtaisia ja tehtäväkohtaisia lisiä, 2 prosenttia?

V: Kunkin työntekijän joka kuukausi samansuuruisena maksettavaa kiinteää kuukausipalkkaa (tai tuntipalkkatyöntekijöillä kiinteää tuntipalkkaa) korotetaan 2 %. Siten myös kiinteän palkan osana olevat lisät korottuvat 2 %.

Tuntikohtaiset lisät ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntailisä korottuvat prosentuaalisina myös, mutta niiden määrähän vaihtelee ja ne maksetaan aina tehtyjen tuntien mukaan.

Korotetaanko taulukkopalkkoja ja lisiä erikseen 2 prosenttia vai yhtenä yhteissummana?

V: Kukin osa korottuu 2 % ja siten myös yhteissumma.

Jos työntekijällä on korkeampi kuukausipalkka kuin taulukkopalkka ja korotusten jälkeenkin palkka jää korkeammaksi, niin tuleeko silloin vain yleiskorotus?

V: Kyllä. Poikkeuksena voi olla tilanne, jossa alarajaan nähden on sovittu lisästä, joka säilyy alarajakorotuksen jälkeenkin.

Pitääkö hälytyskorvausten korotettu vähimmäistaso uuden TESin mukaisesti maksaa työntekijöille 1.5.2022 alkaen takautuvasti, vaikka TES on allekirjoitettu 22.6.?

V: Kyllä, TESin uudet vähimmäistasot ovat tulleet voimaan TES-kauden alusta. Tosin monella työnantajalla jo aiemmin sovellettu hälytyskorvaus ylitti TESin nousseen tason.

Kun sairausajan palkka maksetaan keskimääräisen palkan mukaan, miten ne lasketaan uusille työntekijöille?

V: Selkeintä on aluksi maksaa sairausajan palkka suunniteltujen vuorojen perusteella. Kun työhistoriaa alkaa kertyä, voidaan tuntilisien osuus sairausajalta laskea sellaiselta ajanjaksolta, joka osittaa niiden tyypillisen osuuden. Se voi olla esim. työsuhteen alusta tai edeltävältä kolmelta tai kuudelta kuukaudelta, ennen kuin edellisen lomamääräytymisvuoden taso selviää.

Jos työntekijä on tehnyt keikkatyötä lyhyissä pätkissä, millä jakajalla palvelusvuosilisä lasketaan?

V: Alle 19 tuntia viikossa oleva osa-aikatyö tai 14 työpäivää lyhyemmät työsuhteet tulee huomioida palveluslisään oikeuttavaksi siinä suhteessa kuin niiden työaika on täyteen työaikaan. Niiden vaikutusta huomioitaessa on riittävää, että työnantaja muodostaa oikeaa suuruusluokkaa olevan arvion siitä, monenko kuukauden täysiaikaista palveluslisäkertymää työntekijän osa-aika- ja tilapäistyöt vastaavat. Mitään jakajaa tähän ei ole sovittuna, oikea suuruusluokka-arvio riittää.

Työsuojeluvaltuutetut

Jos on osa-aikaisia työntekijöitä, miten työntekijämäärä lasketaan, kun lasketaan luottamushenkilöiden palkkioiden suuruutta.

V: Osa-aikatyöntekijä lasketaan yhdeksi työntekijäksi työajasta riippumatta.

Maksetaanko työsuojeluvaltuutetun korvaus myös varavaltuutetuille?

V: Korvaus maksetaan kerrallaan vain yhdelle, eli varavaltuutetulle ei makseta varavaltuutetun tehtävästä korvausta. Varavaltuutettu saa korvauksen silloin, kun hän sijaistaa pidempiaikaisesti varsinaista valtuutettua, joka ei tällöin poissaolonsa ajalta saa korvausta.

Mistä näkee työsuojeluvaltuutetun työtehtävät?

V: Tehtävistä säädetään työsuojelun valvontalaissa. Kts. esim. Työsuojelu.fi-sivu  sekä Työturvallisuuskeskuksen verkkosivut.

Voiko työsuojeluvaltuutettu (ja luottamusmies) toimia konsernitasolla?

V: Lähtökohtaisesti työsuojeluvaltuutettu toimii yritystasolla. Ei ole kuitenkaan estettä sille, että konsernitasolla työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä tehdään sopimus paikallisesti. Tällaisia sopimuksia on tehtykin.

Kuinka monta päätyösuojeluvaltuutettua työntekijät valitsevat organisaatioon, jossa sovelletaan sekä yksityisen sosiaalipalvelualan TESiä että terveyspalvelualan TESiä ja jossa on tähän mennessä ollut yksi yhteinen työsuojeluorganisaatio?

V: Jos tästä yhteisestä työsuojeluorganisaatiosta on sovittu liittojen kanssa, tulisi asia ratkaista niiden kanssa. Jos asiasta on sovittu paikallisesti, niin asia tulisi tällöin ratkaista paikallisesti. TESit eivät tähän ota kantaa, koska kukin TES on itsenäinen kokonaisuutensa.

Miten pääsuojeluvaltuutetun valintaa edellyttävä 100 työntekijää lasketaan? Keskimääräinen työntekijämäärä?

V: Tässä käyttäisin vastaavaa logiikkaa yhteistoimintalaissa eli ”säännöllisesti” työskentelevien työntekijöiden lukumäärää.  Tilapäisiä ruuhkahuippuja tai vastaavia ei silloin ole velvollisuutta ottaa huomioon. Jos tulee rajanvetotilanteita, voi toki olla yhteydessä työsuhdeneuvontaan.

Työaika ja -vuorot

Miten työvuorojen vaihtaminen tapahtuu, kun työntekijä haluaa itse vaihtaa vuorojaan niin, että muidenkin työntekijöiden vuoroja pitäisi vaihtaa?

V: Tämä ei ole painava syy muuttaa muiden työvuoroja yksipuolisesti. Käytännössä yhden työntekijän vuoron muutos, joka vaikuttaa myös muihin työntekijöihin, edellyttää näiden muiden työntekijöiden suostumusta.

Täytyykö jatkossa runkosopimuksella keikkailevien määräaikaisten työntekijöiden kanssa sovituista yksittäisistä vuoroista olla aina esim. sähköposti, eli suullinen sopiminen ei riitä?

V: Erillistä työsopimusta ei edelleenkään tarvitse tehdä, jos kyse on alle viikon työsuhteesta. Tällöin pitää ilmoittaa kirjallisesti tai sähköisesti työsuhteen kestoaika, säännöllinen työaika ja nyt myös määräaikaisuuden peruste.

Pitääkö työntekijän päästä pois varhaiskasvatusryhmästä ruokatauon ajaksi esimerkiksi kahvihuoneeseen?

V: Olennaista olisi, että ruokatauko järjestettäisiin siten, että työntekijä kykenee sen aikana ruokailemaan. Jos asiakkaiden auttamistilanne edellyttää keskeytystä, taukoa pitää saada pidentää keskeytystä vastaavalla ajalla, paitsi jos keskeytys on hyvin vähäinen.

Miten sopiminen työntekijän kanssa esimerkiksi viikonlopputöistä todennetaan? Pitääkö sopia kirjallisesti?

V: Jos työhön voi sisältyä esimerkiksi viikonlopputyötä, tulee sen mahdollisuudesta sopia jo työsopimuksessa. Työsopimuksen puitteissa työnantaja laatii työvuoroluettelot.

Lomat ja vapaat

Varhaiskasvatusopettajat saavat TESin liityntäpöytäkirjan mukaan 5 ylimääräistä vapaapäivää. Pitääkö näistä ylimääräisistä ”loma”päivistä myös maksaa lomarahat?

V: Kyseiset päivät eivät ole lomapäiviä, joten niihin ei sovelleta lomia koskevia määräyksiä, kuten lomarahaa. Työsuhteen päättyessä pitämättömistä päivistä ei makseta korvausta.

Ovatko vanhempainvapaissa arkipäiviä myös lauantait?

V: Kyllä. Kun vapaajaksojen tai palkallisten jaksojen pituus lasketaan arkipäivinä, kuuluvat myös lauantait niihin.

Kuinka työnantaja voi varmistua, että työntekijä on oikeutettu perhevapaaseen ja palkkaan, jos työntekijä on ei-synnyttänyt vanhempi?

V: Jotta on oikeus vapaaseen (ja palkkaan), tulee olla oikeus Kelan vanhempainpäivärahaan. Päiväraha maksetaan työnantajalle palkalliselta ajalta. Tätä kautta tulee myös työntekijän oikeus vapaaseen varmistettua.

Muut

Jos yksikössä on muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä asiakkaita, maksetaanko silloin kielilisää näiden muiden kielten osaajille?

V: Riippuu siitä, edellyttääkö työnantaja tämän vieraan kielen käyttämistä ja sujuvaa hallintaa. Kielilisä maksetaan sellaisesta ylimääräisestä kielitaidosta, jota työnantaja edellyttää.

Onko työnantajille määritelty minimikoulutusvelvollisuutta per työntekijä?

V: Ei ole velvoittavia määriä. Ammatillinen koulutus on tärkeää, mutta työnantaja arvioi sen tarpeen tilanteen mukaan.

Terveyspalvelualan TES

Palkat

Jos työntekijällä on erityistekijä mutta hän ei tee tätä tehtävää, niin pitääkö erityistekijälisää maksaa hänelle?

V: Ei tarvitse. Erityistekijälisää maksetaan erityistekijän tuomasta lisävastuusta tai -vaativuudesta. Kyse on siten tehtävään liittyvästä lisästä, joten sitä maksetaan kaikille niille, jotka tekevät kyseistä tehtävää.

Mistä alkaen erityistekijälisän voi poistaa?

V: Asiasta on syytä sopia luottamusmiehen kanssa erityistekijälisien soveltamisperiaatteita käsiteltäessä. Uusi TES on voimassa, joten estettä ei poistamiselle ole, kunhan TESin varsin tiukat edellytykset täyttyvät.

Eroavatko tehtäväkohtainen lisä ja erityistekijälisä toisistaan?

V: TESissä on termit ”työn vaativuuteen perustuva tehtäväkohtainen palkka” ja ”erityistekijälisä”. Terveyspalvelualalla ei puhuta tehtäväkohtaisesta lisästä, mutta asiallisesti erityistekijälisä on tehtäväkohtainen lisä. Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen pohjana on tehtävänkuvauslomake, jossa kuvataan työntekijän työtehtävän konkreettinen sisältö siten, että tehtävä voidaan sijoittaa tiettyyn vaativuusryhmään ja voidaan arvioida, onko tehtävässä palkkaan vaikuttavia erityistekijöitä. Erityistekijöiden ja erityistekijälisien avulla on tarkoitus muodostaa ajantasaisia, tarkoituksenmukaisia ja kannustavia palkkausjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon työn vaativuus.

Lomat ja vapaat

Miksi raskaus- ja vanhempainvapaa täytyy pitää yhdenjaksoisena?

V: Tämä on ollut työehtosopimusosapuolten tahto. Taustasyynä on muun muassa se, että Kelan maksaa päivärahan korotettuna vapaan alussa. On myös ymmärrettävää, ettei synnyttänyt vanhempi ole työkykyinen heti synnytystä seuraavana päivänä.

Onko osittaisella hoitovapaalla olevalla oikeus palkalliseen, kokoaikaisen raskausrahaan, jos uusi raskausraha alkaa hoitovapaan aikana, kun taustalla kokoaikainen työsuhde?

V: Jos työntekijän uusi raskausvapaa alkaa hoitovapaan aikana, työnantaja maksaa työntekijälle kyseisen raskaus- ja vanhempainvapaan palkan, jos muut raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät. Osittaisella hoitovapaalla olevalla on oikeus palkalliseen poissaoloon, ja palkka määräytyy taustalla oleva työsuhteen työajan mukaan.

Tarkoittaako 32 päivän palkallinen vanhempainvapaa sitä, että synnyttäneellä ja puolisolla molemmilla on siihen oikeus riippumatta siitä, onko esim. synnyttänyt pitänyt suoraan raskausvapaan päälle 32 päivän vanhempainvapaan?

V: Tämä on käytännössä sidottu sairausvakuutuslakiin. Kun sen edellytykset täyttyvät, on oikeus palkalliseen 32 päivän vapaaseen. Eli työntekijälle, jolla on sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n mukaisesti oikeus vanhempainrahaan, maksetaan täysi palkka vanhempainvapaan 32 ensimmäiseltä arkipäivältä.

Sairauspoissaolot

Kun työntekijä hakee sairauslomaa, miten yksityiskohtaisesti työnantajan pitää perustella, että työntekijän on käytettävä nimettyä työterveyslääkäriä? Riittääkö, että työnantaja vain ilmoittaa, että näin pitää toimia?

V: Kun käsillä on perusteltu syy, voi työnantaja nimetä käytettävän lääkärin. Työnantajalla ei ole velvollisuutta perustella työntekijälle tätä syytä tässä vaiheessa. Perustellun syyn käsillä olon arviointi tulee kuitenkin eteen, mikäli työntekijä kieltäytyy menemästä lääkärille tai muutoin jälkikäteen riitauttaa asian.

Voiko työnantaja yleisesti velvoittaa, että työntekijät käyttävät työterveyshuoltoa ja sen palveluita sairauslomatapauksissa? Jos työntekijä on käyttänyt vastoin yleistä ohjetta esim. julkista terveydenhuoltoa, voiko työnantaja vaatia työntekijää olemaan vielä yhteydessä omaan työterveyteen?

V: Jos niin vaaditaan, työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Työnantaja voi perustellusta syystä nimetä käytettävän lääkärin. Tällä perusteella ei kuitenkaan voi antaa yleistä ohjetta, että työnantaja voisi jättää esim. julkisessa terveydenhuollossa saadun lääkärintodistuksen tai muun selvityksen huomiotta. Mikäli työntekijä käyttää muuta kuin työnantajan tarjoamaa lääkäriä sairauslomatapauksissa, vastaa työntekijä itse asiasta aiheutuneista kuluista.

Muut

TES-neuvotteluissa sovittiin työehtosopimuksen kehittämistä tekevistä työryhmistä. Keitä näissä työryhmissä on mukana?

V: Työryhmien kokoonpano selviää myöhemmin. Pääsääntönä on, että työryhmissä ovat mukana työehtosopimusta neuvottelevat henkilöt. Lisäksi osallistetaan mahdollisia asiantuntijoita tai jäsenyrityksiä tarpeen mukaan.