HALIn sote-ratkaisujen kustannusarvio: viikossa hoitoon, palvelut tarjolle myös ulkomailla ja säästöä 263 milj.

HALIn ratkaisuista keskeisiä sote-menoihin vaikuttavia uudistuksia ovat (1) sote-palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden vertailujärjestelmä, (2) viikon hoitotakuu ja (3) potilasdirektiivin implementointi. HALIn mallilla edistettäisiin merkittävästi hoitoon pääsyä ja säästettäisiin samalla 260 miljoonaa euroa joka vuosi.

1. Sote-palvelujen vertailujärjestelmä

  • Sote-palvelujen tuotannon kustannustehokkuus vaihtelee kunnittain hyvin paljon. Paras kuntakymmenys tuottaa palvelut 27 prosenttia heikointa kuntakymmenystä tehokkaammin.
  • Tuottavuuden kehittämisen ongelmana on, ettei a) tehostamispotentiaalia tunnisteta ja b) parhaat käytännöt eivät leviä. Sote-palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden parempi avoimuus olisi ratkaisu ongelmaan ja keskittäisi huomion tuottavuuden parantamiseen palvelujen leikkausten ja veronkorotusten sijaan.
  • HALIn arvion mukaan vertailujärjestelmällä voitaisiin pienentää sote-menoja jopa yli 400 miljoonaa euroa. Tämä edellyttäisi sote-menojen pienentymistä muutamilla prosenteilla heikoimmassa kuntapuolikkaassa. Avoimuuden luoman kannustimen ja parhaiden käytäntöjen leviämisen myötä muutos on täysin mahdollinen. Esimerkiksi sote-palvelujen kokonaisulkoistuksilla on saavutettu keskimäärin viiden prosentin säästöt verrokkikuntiin nähden käytännössä yhden vuoden aikana.

Tarkemmin:

Tarvevakioitujen kustannusten vertailussa kuntien parhaan kymmenyksen menot ovat keskimäärin 2 978 €/as. ja heikoimman 4 055 €/as. Heikoimmalla kymmenyksellä olisi siis varaa parantaa 27 prosenttia, jotta ne olisivat parhaan kymmenyksen tasolla.

HALIn vaikutusarviossa oletetaan, että palvelukohtaisten kustannusten paremmalla seurannalla ja vertailtavuudella saadaan muutamassa vuodessa parannettua niiden kuntien toimintaa, jotka ovat tarvevakioitujen sote-menojen vertailussa heikommassa puoliskossa seuraavasti:

  • Heikoin kymmenys (30 kuntaa): tarvevakioidut menot -5 %
  • Toiseksi heikoin kymmenys (30 kuntaa): tarvevakioidut menot -4 %
  • Kolmanneksi heikoin kymmenys (30 kuntaa): tarvevakioidut menot -3 %
  • Neljänneksi heikoin kymmenys (30 kuntaa): tarvevakioidut menot -2 %
  • Viidenneksi heikoin kymmenys (30 kuntaa): tarvevakioidut menot -1 %
  • Paras kuntapuolikas (145 kuntaa): ei muutosta

Tällöin koko maan sote-nettokustannukset muuttuisivat 3 490 €/as. à 3 413 €/as ja säästöä tulisi noin 422 miljoonaa euroa. Saataisiin siis suuri säästö, vaikka valitut prosentit ovat maltillisia verrattuna yllä esiteltyihin jopa 27 prosentin tuottavuuseroihin. Vertailun vuoksi, kokonaisulkoistuskunnissa on saatu keskimäärin viiden prosentin kustannussäästöt verrokkikuntiin nähden.

Järjestelmän perustamisen hintalapun arvioiminen on hankalaa, mutta vertailukohtana voidaan pitää Kuntaliiton arviota kuntien taloustietolain aiheuttamista muutoskustannuksista, joka on 24 miljoonaa euroa. Tämä olisi valtaosin kertaluonteinen kustannus.

2. Viikon hoitotakuu

  • THL:n mukaan terveyskeskusten viikon hoitotakuu edellyttää noin 2,1 miljoonan lääkärikäynnin lisäystä nykyiseen 5 miljoonaan kiireettömän hoidon käyntiin.
  • Noin 20 prosenttia terveyskeskuskäynneistä voidaan realistisesti toteuttaa etävastaanottona. Mikäli 2,1 miljoonan käynnin lisäys tehtäisiin 80-prosenttisesti palveluseteleillä ja 20-prosenttisesti yksityisiltä ostetuilla digivastaanotoilla, niin viikon hoitotakuu maksaisi noin 130 miljoonaa euroa vuodessa.
  • Vertailun vuoksi, hallituksen tulevaisuuden sote-keskus ja sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksia on jaettu jo 190 miljoonaa euroa. Kuntien omaa palvelutuotantoa pitää toki kehittää, mutta kustannustehokkaat ratkaisut viikon hoitotakuun toteuttamiseen on jo olemassa. Kyse on vain tahdosta.

Tarkemmin:

Laskelman taustalla on Helsingissä käytössä oleva lääkärin vastaanoton ja perustason laboratoriotutkimukset kattava palveluseteli, jonka arvo on 67 euroa. Asiakkaan omavastuuosuus on nolla euroa.

Etävastaanoton kustannuksena on käytetty chat-pohjaisten lääkärin vastaanottojen keskimääräistä 40 euron hintaa.

3. Potilasdirektiivin implementointi

Nostot:

  • Potilasdirektiivin mukaan EU-alueella hoitoon hakeutuvien suomalaisten tulisi saada hankkimansa terveyspalvelu kotikuntansa asiakasmaksulla. Direktiivi on kuitenkin implementoitu Suomessa väärin, jolloin ulkomailla tehdystä hoidosta saa vain tavallisen Kela-korvauksen.
  • Potilasdirektiivin oikea implementointi maksaisi muutamassa vuodessa noin viisi miljoonaa euroa.

Tarkemmin:

Suomalaisten hakeutuivat hoitoon toiseen EU/ETA-maahan tai Sveitsiin 6 304 kertaa vuonna 2019. Hoidon kustannukset olivat 3 miljoonaa euroa, mutta niistä korvattiin keskimäärin vain 12 prosenttia Kela-korvauksin.

Jos korvausaste nousisi 90 prosenttiin (julkisen asiakasmaksu karkeasti 10 prosenttia) ja sen myötä käynnit ja kustannukset kaksinkertaistuisivat, nousisivat rajat ylittävän terveydenhuollon menot noin viisi miljoonaa euroa.

4. Yhteenveto

 

Reformi Vaikutus
Vertailujärjestelmä Säästö 422 miljoonaa euroa, kertaluonteinen muutoskustannus noin 24 miljoonaa euroa
Viikon hoitotakuu Kustannus 130 miljoonaa euroa, säästöä erikoissairaanhoidossa
Potilasdirektiivin implementointi Kustannus noin viisi miljoonaa euroa
Yhteensä Säästöä 263 miljoonaa euroa

 

Palaa sote-ratkaisuihin