Valikko

Arvokas vanhuus turvataan yhteistyöllä

  • Hoivapalvelujen piiriin pitää päästä yhdenmukaisin perustein kaikkialla Suomessa. Siksi hoivapalveluille määritellään valtakunnalliset kriteerit, ja hoivaan pääsylle määräajat (hoivatakuu).
  • Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan osalta määritellään valtakunnalliset periaatteet oikeanlaiselle henkilöstörakenteelle (hoitajien ja tukihenkilöstön määrä ja suhde) suhteessa hoidettavien kuntoon ja toimintakykyyn.
  • Asiakkaalla on oikeus saada palveluseteli, mikäli hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisia palveluita ei muutoin ole hoivatakuun mukaisesti saatavilla.
  • Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi pidetään huolta siitä, että palvelusetelien (ja henkilökohtaisen budjetin) arvo vastaa kunnan oman tuotannon kustannusta.
  • Palveluja kehitetään julkisen ja yksityisen yhteistyönä.
  • Ikäihmisten hoivan ja hoitoon kohdistuvaa kotitalousvähennystä laajennetaan

Julkisen rinnalle tarvitaan yrityksiä ja järjestöjä 

Julkinen sektori tuottaa ikääntyneiden palveluista suurimman osan: ympärivuorokautisesta hoivasta noin puolet ja kotihoidosta yli 80 %. Pienet ja keskisuuret yritykset ja järjestöt tuottavat yksityisestä hoivasta noin 2/3 ja suuremmat yritykset noin 1/3.

Julkinen sektori ei pysty yksin vastaamaan vanhuspalveluiden nopeasti lisääntyviin haasteisiin vaan yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa on välttämätöntä. Seniorit ovat laaja joukko täysivaltaisia kansalaisia, jotka päättävät asioistaan itsenäisesti tai tarvittaessa tuettuna.

Riittävät palvelut asiakaslähtöisesti

Vanhuspalveluissa on useimmiten kyse kotipalvelusta tai ympärivuorokautisesta hoivasta palvelutalossa (avohoito). Palvelu annetaan asiakkaan kotona ja on tärkeää, että asiakas voi valita kuka palvelun tuottaa. Valinnanvapaus ei ole pelkästään tämän hetken trendi vaan myös EU:n sisällä laajasti toteutettu vaatimus.

Vanhuspalveluiden rahoituksen riittävyys voidaan turvata vain työllisyysasteen merkittävän noston kautta. Samanaikaisesti tulee palveluiden tuotannon tehokkuutta nostaa. Keinoja ovat mm. kotona pärjäämisen tukeminen, henkilöstöresurssien käytön tehostaminen ja palvelurakenteiden kehittäminen. Myös hoiva-alan pitää pystyä innovoimaan ja ottamaan käyttöön henkilöstön työtä ja asiakkaiden arkea helpottavaa teknologiaa.

Omaishoidon resursseja tulee lisätä ja omaishoitajien jaksamista tukea mm. vapaapäiväjärjestelyin yhdessä ympärivuorokautista hoivaa tarjoavien yksiköiden kanssa.

Jos julkinen sektori ei pysty tuottamaan tarvittavaa palvelua hoivatakuun rajoissa, asiakkaalle tulee tarjota palveluseteli hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisen palvelun saamiseksi. Palvelusetelin arvon tulee vastata kunnan oman tuotannon kustannuksia.

Mitoitus tarpeen mukaan ja asiakasmaksuihin yhtenäisyyttä

Hoiva-asiakkaan palvelutarve sekä hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisten palveluiden piiriin pääsy on määriteltävä vanhuspalvelulakiin tai vastaavaan kirjattavan hoivatakuun puitteissa.

Kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoivassa pitää määritellä valtakunnalliset periaatteet, joiden mukaisesti julkisissa ja yksityisissä yksiköissä varmistetaan hoitajien ja tukipalveluhenkilöstön määrä sekä henkilöstörakenne suhteessa hoidettavien kuntoon ja toimintakykyyn.

Päättyneellä hallituskaudella valmisteltu esitys asiakasmaksulaiksi tulee ottaa uudelleen käsiteltäväksi heti hallituskauden alussa. Asiakasmaksuissa otettava huomioon asiakkaiden vaihteleva toimintakyky ja erilainen palvelutarve.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen ikääntyneiden hoivaan ja hoitoon

Laajennetaan ikääntyneiden hoivaan ja kotitaloustyöhön kohdistuvaa kotitalousvähennystä sekä euromäärältään että korvausosuudeltaan. Asiakkaiden omatoimisten palveluostojen kautta voidaan vastata piilevään palvelukysyntään, tukea kotona pärjäämistä ja ennaltaehkäistä raskaampien palveluiden piiriin joutumista. Saadut yhteiskunnalliset hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin valtion verotulon menetykset.

Lisätietoja:

Ismo Partanen
johtaja, elinkeinopolitiikka ja viestintä
p. 040 518 5799
ismo.partanen@hyvinvointiala.fi

Aino Närkki
johtava elinkeinoasiantuntija
p. 0400 436438
aino.narkki@hyvinvointiala.fi

Valikko

Hyvinvointiala HALI ry

Eteläranta 10, 00130 Helsinki

Hyvinvointiala HALI ry edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. Liitto valvoo jäsentensä yhteisiä etuja. Se myös neuvoo jäseniään työoikeudellisissa ja elinkeinopolitiikan kysymyksissä.