Hoitoon pääsyä parannettava hoitotakuuaikoja lyhentämällä

Ehdotukset hallitusohjelmakirjauksiksi:

  • Julkisten terveyspalvelujen saatavuus on Suomessa paikoin hyvin heikkoa ja siksi eriarvoista. Hallituskauden alussa toteutetaan toimenpiteet, joilla asiakkaat pääsevät kiireettömään hoitoon viikon sisällä ensimmäisestä yhteydenotosta.
  • Hoidon saatavuutta parannetaan lyhentämällä merkittävästi perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitotakuuaikoja.
  • Suun terveydenhuollossa jokaiselle suomalaiselle taataan kansanterveyden turvaavin väliajoin pääsy ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten hammastarkastukseen. Luodaan yhtenäiset hoidon käytänteet, jotka asettavat maksimiaikarajat hoitoon pääsyn odottamiselle.
  • Palvelujen saanti turvataan tarvittaessa palvelusetelein.

Terveydenhuollon palvelujen saatavuus heikkoa

Julkisen perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus vaihtelee Suomessa suuresti, ja on osin hyvin heikkoa. Tilanne on pahentunut tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2019 tammikuussa terveyskeskuslääkärin kiireettömälle vastaanotolle jonotti 49 642 henkilöä, joista 9 505 eli 19 prosenttia oli odottanut yli kuukauden (THL). Kuukauden odotusaika terveyskeskustason palveluun on ongelmallisen pitkä monessa mielessä. Kattavan työterveyshuollon tai terveysvakuutuksen piiriin kuuluvat pääsevät vastaavaan palveluun viimeistään viikon sisällä.

Myös suun terveydenhuollon julkisten palvelujen saatavuus on paikoin hyvin heikkoa. Jo puolet aikuisista käyttää suun terveydenhuollossa yksityisiä palveluja.

Kiireettömässä erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä enintään kolmen kuukauden kuluessa. Sen jälkeen hoitoon tulee päästä enintään kuuden kuukauden kuluessa. Vuoden 2014 huhtikuusta vuoden 2018 elokuuhun hoidon tarpeen arviointia on koko ajan odottanut yli kolme kuukautta 4,1% – 18,1% asiakkaista (THL). Samalla ajanjaksolla itse hoitoon pääsyä on koko ajan odottanut yli kolme kuukautta 13,7% – 25,3% asiakkaista (THL). Yli kuusi kuukautta hoitoon pääsyä odottaneita on ajanjaksolla heitäkin 0,8% – 2,2%.

Hoitotakuuaikoja lyhennettävä

Nykyiset hoitotakuuajat terveydenhuollossa ovat kohtuuttomia, ja niitä on lyhennettävä.

Perusterveydenhuollossa terveydenhuollon ammattihenkilön on nykylainsäädännön mukaan tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen. Tämä on jatkossakin hyvä käytäntö. Kiireettömässä perusterveydenhuollossa itse hoito tulee aloittaa enintään viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista (nykylainsäädäntö: 3 kk).

Suun terveydenhuollossa ensisijaisen tärkeä hoitotakuu on, että jokaiselle suomalaiselle turvataan kansanterveyttä turvaavin väliajoin pääsy ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten hammastarkastukseen. Tämä ei toteudu tällä hetkellä. Ministeriön ohjauksella, keskitetysti ja parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuen on luotava yhtenäiset hoidon käytänteet, jotka asettavat maksimiaikarajat hoitoon pääsyn odottamiselle. Sote-järjestäjien pitää noudattaa näitä määräaikoja, ja lähettää niiden puitteissa alueen asukkaille kutsu hoitoon. Aikarajojen ollessa uhattuna ylittyä, asiakkaalla tulee olla oikeus saada palveluseteli.

Asiakkaan itse ottaessa yhteyttä jonkin muun syyn vuoksi, hoitoon on päästävä yhden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista (nykytila: 6 kk kuluessa).

Erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava 1 kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta (nykytila: 3 kk kuluessa). Sairaalahoidon aloittamiseen on päästävä puolet nykyistä nopeammin. Sinne pääsy on turvattava 3 kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista (nykytila: 6 kk kuluessa). Lasten ja nuorten mielenterveyshoidon hoitotakuuajat on vähintään puolitettava.

Palvelujen saatavuutta parannettava myös palvelusetelillä ja kela-korvauksilla

Hoitotakuuaikojen täytyttyä palvelujen järjestäjät tulee velvoittaa tarjoamaan asiakkaalle palveluseteliä. Jo ennen hoitotakuuaikojen ylittymistä ja julkisten palvelujen mahdollista ylikuormittumista tulevien järjestäjien kannattaa tarkastella palvelujen tuotantoa myös strategisesti. Niitä pitää kannustaa palvelutuotannon objektiiviseen tarkasteluun ja monituottajuuden hyödyntämiseen esimerkiksi palvelusetelein ja ostopalveluin.

Palveluiden saatavuutta voidaan parantaa perusterveydenhuollossa (ml. suun terveydenhuolto) Kela-korvauksia (sairausvakuutusjärjestelmän sairaanhoitokorvauksista maksetut korvaukset yksityisistä lääkärinpalkkioista ja tutkimuksista sekä hoidoista) kehittämällä.

Yksityiset mukaan purkamaan leikkausjonoja

STM:n keskittämis- ja päivystysasetusten tulkinta on johtanut siihen, että yksityisellä sektorilla ei voitaisi tuottaa julkisella rahoituksella korvattavia anestesiaa vaativia leikkauksia. Tällöin kunnat ja kuntayhtymät eivät voisi hankkia kyseisiä toimenpiteitä ostopalveluna tai palveluseteleillä. Vaarana on, että hoitojonot kasvavat ja päivystykset ruuhkautuvat, potilaiden työstä poissaolot ja sairauslomat pidentyvät sekä niistä aiheutuvat kustannukset kasvavat.

Erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuus ja valinnanmahdollisuudet on turvattava. Terveydenhuoltolakia on muutettava siten, että yksityinen palveluntuottaja voi tuottaa myös anestesiassa tehtäviä leikkauksia, mikäli potilasturvallisuuteen ja laatuun liittyvät kriteerit täyttyvät.

Edellisen hallituksen hallitusohjelmassa edellytettiin vaativan erikoissairaanhoidon keskittämistä. Kunnat ja kuntayhtymät ostavat palvelusetelillä ja ostopalveluna lähinnä päiväkirurgiaa ja muita kuin vaativan erikoissairaanhoidon palveluita. Keskittämisasetuksessa säädettiin lisäksi vaativan erikoissairaanhoidon toimenpiteille toimipistekohtaiset minimäärät. Määrät ovat osoittautuneet kansainvälisesti tarkastellen osin erittäin korkeiksi ja näitä määriä tulee tulevalla hallituskaudella kohtuullistaa.

Lisätietoja:

Ismo Partanen                                                                                    
johtaja, elinkeinopolitiikka ja viestintä
p. 040 518 5799
ismo.partanen@hyvinvointiala.fi

Eveliina Vigelius
asiantuntija, elinkeinoasiat
p. 044 511 4411
eveliina.vigelius@hyvinvointiala.fi