Kansalaisjärjestöjen tuki kaikkien saataville

  • Järjestöt otetaan mukaan valmisteluun heti uuden sote-ratkaisun työstämisen alussa
  • Sote-palvelujen järjestäjän on tunnistettava ja tunnettava alueensa sote-järjestöt ja niiden osaaminen, sekä tuotava niiden tarjoamat mahdollisuudet asiakkaan tietoon
  • Yleishyödyllisten järjestöjen rahoitus turvataan koko maassa ilman perustelemattomia alueellisia eroja
  • Jokainen ihminen voi itse tai tuetusti valita elämänmittaisten, välttämättömien palvelujensa kohdalla paikan, josta saa hoidon ja hoivan
  • Luodaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset osaamis- ja tutkimuskeskukset (OT-keskukset) kaikkein vaativimpiin ja harvinaisimpiin asiakasryhmien tarpeisiin vastaamiseksi ja sitä kautta merkittävien kustannusten säästämiseksi

Järjestöt ovat sote-kentän vanhimpia toimijoita ja niissä tehdään työtä paikallisesti, kuntien kumppanina ja valtakunnallisesti. Sadat sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat esimerkiksi kansanterveystyössä, lastensuojelussa, päihde- ja mielenterveystyössä, vanhuspalveluissa ja vammaispalveluissa. Järjestöjä toimii niin palveluntuotannossa kuin järjestölähtöisessä auttamistyössä, jota ovat matalan kynnyksen ja ehkäisevä tuki, vapaaehtois- ja vertaistoiminta sekä erilainen neuvonta ja ohjaus. Järjestöt ovat korvaamaton osa suomalaista hyvinvointia.

Järjestöt mukaan sote-valmisteluun  

Järjestöjen roolin varmistamiseksi ne on otettava sote-uudistuksen valmistelutyöhön mukaan heti sen alkaessa. Hallituskaudella 2015-2019 työstetyn sote-uudistuksen etenemisen virhettä ei saa toistaa: tuolloin järjestöjen roolia ei heti tunnistettu ja järjestöt jäivät valmistelussa sivuraiteelle pitkäksi aikaa.

Järjestöjen tarjoama apu systemaattisesti kaikkien käyttöön 

Sote-palvelujen järjestäjän on tunnistettava alueensa järjestöjen tarjoamat mahdollisuudet. Nämä mahdollisuudet on myös tuotava asiakkaan tietoon. Tätä varten järjestäjän on tunnistettava ja tunnettava alueensa sote-järjestöt ja niiden osaaminen. Useat maakunnat aloittivat alueensa järjestöjen kartoituksen ja dialogin niiden kanssa kaudella 2015-2019. Osana seuraavaa sote-ratkaisua palvelujen järjestäjät tulee velvoittaa jatkamaan tätä. Lisäksi kansallista tietopohjaa järjestöistä tulee kehittää.

Yleishyödyllisten järjestöjen rahoitus turvattava  

Yleishyödyllisten järjestöjen rahoitus on turvattava koko maassa ilman perustelemattomia alueellisia eroja. Sote-palveluista vastaavia järjestäjiä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavia tahoja on kannustettava yleishyödyllisten järjestöjen vapaaehtoisen rahoituksen kehittämiseen.

Palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöä laajennettava  

Palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöä on laajennettava. Jokaisen ihmisen on voitava itse tai tuetusti valita elämänmittaisten, välttämättömien palvelujensa kohdalla paikka, josta hän hoidon ja hoivan saa. Henkilökohtaisen budjetin tai palvelusetelin pohjana täytyy aina olla yksilöllisen avun ja tuen tarpeen sekä toimintakyvyn huolellinen selvittäminen ja dokumentointi.

Palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin korvaussummien pitää olla riittävät laadukkaan palvelutuotannon mahdollistamiseksi. Tätä varten järjestäjän on ensisijaisen tärkeää tuntea oman vastaavan palvelutuotantonsa kustannukset, sekä käydä dialogia yksityisten palveluntuottajien (järjestöt ja yritykset) kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten osaamis- ja tukikeskusten kehittäminen käynnistettävä 

Sosiaalipalveluissa ei ole terveydenhuollon kaltaista palvelujen porrastusta, jossa olisi selkeästi määritelty vaativimmat sosiaalipalvelut. Vaativimmat sosiaalipalvelut koskevat hyvin rajattuja ja pieniä asiakasryhmiä, joilla on monenlaisia tarpeita. Osaa näistä palveluista esimerkiksi viittomakielisten vaikeavammaisten palvelut ja vakavasti päihdeongelmaisten odottavien äitien ja vauvaperheiden ympärivuorokautinen kuntoutus tuottavat vain eräät järjestöt. Niillä on tilanteeseen liittyvää erityisosaamista. Kaikkein vaativimpien ja harvinaisimpien asiakasryhmien tarpeisiin on luotava sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset osaamis- ja tutkimuskeskukset (OT-keskukset). Niiden avulla on saavutettavissa merkittäviä kustannussäästöjä.

Palveluntuottajien vertailu on tehtävä paitsi mahdolliseksi, myös mahdollisimman helpoksi  

Suomeen on luotava kansallinen tietojärjestelmä, jota hyödyntäen palveluntuottajia voidaan vertailla keskenään. Järjestelmän avulla palveluita tarvitseva asiakas löytää valintansa tueksi riittävästi tietoa palveluntuottajista niiden palveluista sekä järjestäjä saa tietoa alueensa palveluntuottajista.

Lisätietoja:

Eveliina Vigelius
asiantuntija, elinkeinoasiat
p. 044 511 4411
eveliina.vigelius@hyvinvointiala.fi

Lauri Koponen
asiantuntija, vaikuttajaviestintä
p. 040 523 3563
lauri.koponen@hyvinvointiala.fi