Kela-korvauksilla parempaa saatavuutta

  • Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon Kela-korvauksia korotetaan palveluiden saatavuuden parantamiseksi.
  • Perusterveydenhuollon Kela-korvauksia korotetaan järjestelmän alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti sellaiselle tasolle, että ne ovat aito vaihtoehto myös vähävaraisille.
  • Suun terveydenhuollon Kela-korvauksia korotetaan vähintään vuoden 2013 tasolle. Korvaus kohdennetaan erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten tarkastuksiin.

Kela-korvausjärjestelmä kannattaa säilyttää ja sitä tulee kehittää

Kelan 1960-luvulla luodusta sairausvakuutusjärjestelmästä alettiin korvata yksityisen sairaanhoidon kustannuksia, koska haluttiin parantaa palvelujen saatavuutta. Korvaukset määriteltiin alun perin tasolle, joka mahdollisti yksityisten palveluiden hyödyntämisen myös vähävaraisille.

Korvausjärjestelmä lisää kansalaisten yhdenvertaisuutta. Suurituloiset maksavat sairausvakuutusmaksuja veronmaksun yhteydessä eniten, mutta silti korvaus on samasta hoidosta kaikille samanlainen. Järjestelmä myös lisää asiakkaiden mahdollisuuksia valita hoitopaikkansa. Kela-korvausten myötä myös suoraan erikoislääkärille hakeutuminen on mahdollista. Järjestelmä on lisäksi äärimmäisen kustannustehokas.

Suomessa on tilanne, jolloin julkisten palvelujen saatavuus on heikko. Samaan aikaan Kela-korvauksia yksityisestä sairaanhoidosta on laskettu rajusti. Eriarvoisuus on lisääntynyt. Alun perin vähävaraisillekin tarkoitettu vaihtoehto ei käytännössä enää toteudu.

Suomessa on jo toimiva väline palvelujen paremman saatavuuden, yhdenvertaisuuden ja asiakkaan valinnan mahdollisuuksien lisäämiseksi: Kela-korvaukset. Niistä ei pidä luopua, vaan korvaustasoa pitää nostaa aidon vaihtoehdon takaamiseksi nykyistä huomattavasti useammalle.

Perusterveydenhuolto

Julkisen perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus on heikentynyt tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2019 tammikuussa terveyskeskuslääkärin kiireettömälle vastaanotolle jonotti 49 642 henkilöä, joista 9 505 eli 19 prosenttia oli odottanut yli kuukauden (THL). Kattavan työterveyshuollon tai terveysvakuutuksen piiriin kuuluvat pääsevät vastaavaan palveluun viimeistään viikon sisällä.

Hoitotakuuaikoja on lyhennettävä. Palveluiden saatavuutta kannattaa kuitenkin parantaa jo ennen hoitotakuuajan täyttymistä. Saatavuuden parantaminen perusterveydenhuollossa voidaan toteuttaa paitsi palvelusetelien avulla myös Kela-korvauksia kehittämällä. Kela-korvauksia on nostettava tasolle, jossa yksityiset palvelut ovat aito vaihtoehto nykyistä useammalle. Kela-korvausjärjestelmä parantaa palvelujen saatavuutta myös julkiselle sektorille hoitoon jääneiden hyväksi: korvausjärjestelmä lyhentää jonoja julkisella sektorilla.

Suun terveydenhuolto

Suomen koko aikuisväestölle annettiin mahdollisuus julkisiin suun terveydenhuollon palveluihin vuonna 2002. Julkisen sektorin suunterveydenhuollon palveluja ei kuitenkaan ole missään vaiheessa mitoitettu koko väestölle. Palvelujen heikko saatavuus on vakava kansanterveydellinen ongelma.

Noin puolet aikuisväestöstä käyttää jo nyt yksityisiä suun terveydenhuollon palveluja. Kela-korvausten jatkuvan leikkaamisen myötä käyntien määrä on kuitenkin vähentynyt (2008 korvausosuus oli vielä 37,5%, kun se 2018 oli enää noin 14%). Suun terveydenhuollossa käyntien määrä on laskenut 2013 – 2018 yli 430 000 käynnin verran. Näistä vain pieni osa on siirtynyt julkisen sektorin jonoihin. Loput käynnit ovat jääneet tekemättä.

Ensisijaisen tärkeää on, että jokaiselle suomalaiselle turvataan alkavalla vaalikaudella (viime kädessä palvelusetelein) kansanterveyttä turvaavin väliajoin pääsy ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Palvelujen parempaa ja yhdenvertaisempaa saatavuutta on tuettava avaamalla yksityiset palvelut nykyistä useamman ulottuville. Tämä saavutetaan parhaiten korottamalla suun terveydenhuollon Kela-korvauksia.

Lisätietoja:

Ismo Partanen                                                                                    
johtaja, elinkeinopolitiikka ja viestintä
p. 040 518 5799
ismo.partanen@hyvinvointiala.fi

Eveliina Vigelius
asiantuntija, elinkeinoasiat
p. 044 511 4411
eveliina.vigelius@hyvinvointiala.fi