Kuntoutus on kannattava investointi

  • Työelämässä tarvitaan työkykyä
  • Toimintakyky hillitsee ikäsidonnaisten kustannusten kasvua
  • Kelan järjestämis- ja rahoitusvastuun vahvistaminen on välttämätöntä

Kuntoutus on huokea investointi ja inhimillinen ratkaisu, jos vaihtoehtoina ovat esimerkiksi nuoren henkilön pitkittyvät vaikeudet kiinnittyä työmarkkinoille, ikääntyneen siirtyminen kotoa tehostettujen ympärivuorokautisten palvelujen piiriin tai hyvässä työiässä olevan henkilön työkyvyn alentuminen. Kuntoutuksen palveluvalikoimasta löytyy keinoja useiden keskeisten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja haasteiden ratkaisemiseksi aina lapsista ja perheistä seniorikansalaisiin asti. Keskeisten kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotusten toimeenpano on tärkeä käynnistää heti hallituskauden alussa. Näin kuntoutuspalvelujen ja koko palvelujärjestelmän kykyä vastata tämän päivän tarpeisiin voidaan parantaa entisestään.

Työelämässä tarvitaan työkykyä

Ammatillinen kuntoutus tukee työllistymistä, auttaa pysymään työelämässä tai palaamaan sinne sairaudesta tai vammasta huolimatta. Keskeisin ammatillisen kuntoutuksen järjestäjä on Kela, jonka lisäksi palveluja järjestävät työeläkevakuutus, kunnat, työvoimaviranomaiset sekä tapaturma- ja liikennevakuutus.

Täyden kansaneläkkeen saajien määrä on Kelan tietojen mukaan lisääntynyt selvästi varsinkin nuorissa ikäryhmissä. 16–39-vuotiaiden saajien määrä kasvoi kymmenessä vuodessa 20 prosenttia ja heitä oli vuoden 2018 lopussa 26 000. Työllisyysasteen nostamisen sekä työurien pidentämisen (alusta, keskeltä ja lopusta) keinovalikoimissa tulee painottaa työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien ylläpitämistä ja parantamista kuntoutuksen mahdollisuuksia hyödyntämällä. Tavoitteellinen ammatillinen kuntoutus on taloudellinen ja sosiaalinen investointi, josta saa rahat moninkertaisesti takaisin etenkin nuorten kohdalla.

Ehdotukset hallitusohjelmakirjauksiksi:

  • Uudistettaessa sosiaaliturvan ja rahoituksen järjestelmiä varmistetaan, että palvelujen järjestäjätahoilla on kannusteet tukea työttömien sijoittumista työmarkkinoille
  • Parannetaan kuntoutuspalvelujen, sosiaaliturvaetuuksien ja työmahdollisuuksien yhdistäminen nykyistä joustavammaksi kokonaisuudeksi tukemaan työelämän ulkopuolella olevien ja osatyökykyisten työllistämistä.
  • Nuorten työhön kuntoutumisen edistämiseksi vahvistetaan monialaista tukea, henkilökohtaistamista ja työvalmennusta
  • Vahvistetaan työkyvyn heikkenemisen tunnistamista sekä joustavien ja kuntoutujakohtaisesti räätälöitävien työkykyä ylläpitävien kuntoutuspalvelujen hyödyntämistä

Toimintakyky hillitsee ikäsidonnaisten kustannusten kasvua

Ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu nopeana myös tulevina vuosina. Väestön ikääntymisestä aiheutuva huoltosuhteen heikkeneminen on yksi keskeinen syy julkisen talouden kestävyysongelmaan. Vanhusväestön määrän kasvu lisää erityisesti terveydenhoito- ja hoivamenoja.

Vanhustenhuolto on kuntajärjestelmän vastuulla. Ikääntyneiden kuntoutuspalvelujen asiakkuus on jäsentymätön. Palveluissa ja niiden saatavuudessa on selviä järjestäjäkohtaisia eroja. Kotona mahdollisimman pitkään selviämisen kannalta on tärkeää monipuolinen ja moniammatillinen kuntoutus (fyysistä, sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus). Kotiin vietäviä toimintakykyä ylläpitäviä kuntoutuspalveluja sekä omaishoitoa on syytä kehittää ja hyödyntää selvästi nykyistä enemmän. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä. Meidän on varmistettava ikääntyneille tarpeen mukaan myös tehostetut moniammatilliset kuntoutuksen intensiivijaksot.

Ehdotukset hallitusohjelmakirjauksiksi:

  • Käynnistetään hallituskauden alussa ikääntyneiden toimintakykyohjelma, jossa valmistellaan tarvittavat uudistukset ikäsidonnaisten kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Ohjelmassa huomioidaan ikääntymisen eri vaiheet, varmistetaan ikääntyville toimintakykyä ylläpitävät palvelut yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti sekä tarpeenmukaisena osana yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia

Kelan järjestämis- ja rahoitusvastuun vahvistaminen on välttämätöntä

Kelalla on erityisen merkittävä rooli välittömään sairaanhoitoon liittymättömien kuntoutuspalvelujen järjestäjänä ja rahoittajana. Sillä on osaamista monista sellaisista kuntoutujaryhmistä ja palveluista, joiden järjestämis-, rahoitus- tai tuottamisvastuuta ei ole muilla tahoilla. Kelan roolin kehittämistä valtakunnallisena kuntoutuspalvelujen rahoittajana ja järjestäjänä perustelevat useat Kelan vahvuudet.

Vahvuuksia ovat mm. valtakunnallinen päätöksenteon ohjaus ja yhtenäiset kriteerit, mittavat väestötasoiset rekisterit ja kyvykkyys hyödyntää aineistoja (tukevat etuuksien kohdentamista ja tarpeenmukaisten palvelujen järjestämistä), kehittyneet tiedonhallinnan järjestelmät ja käytännöt ja ohjaus ja kehittäminen perustuvat tukittuun tietoon

Kela tarkastaa ja auditoi palveluntuottajia säännönmukaisesti sekä kerää tietoa palvelujen toteutumisesta tuottajilta ja palvelujen saajilta. Kela parantaa olemassa olevia ja kehittää uusia tarpeenmukaisia palveluja säännönmukaisilla prosesseilla. Kuntoutuksessa Kela on huomattava tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden toteuttaja.

Ehdotukset hallitusohjelmakirjauksiksi:

  • Kuntoutuskomitean ehdotusten valmistelussa keskitytään niihin ehdotuksiin, jotka tukevat kuntien ja kuntayhtymien järjestämisvastuulla olevien kuntoutuspalvelujen tarkoituksen- ja tarpeenmukaista toteutumista ja edistävät Kelan järjestämisvastuulla olevien palvelujen hyödyntämistä
  • Kelan KKRL 9 §:n ja KKRL 11 §:n mukaista roolia lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäjänä ja rahoittajana vahvistetaan
  • Kela järjestää jatkossakin sairaanhoidon prosesseja tarkoituksenmukaisella tavalla täydentävää harkinnanvaraista kuntoutusta. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahoitus palautetaan sille uralle, jolla se oli ennen viimeisimpiä leikkauksia
  • Kela järjestää ja kehittää ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Työelämässä olevien henkilöiden tarpeenmukaisten kuntoutuspalvelujen toteutumista vahvistetaan resursoimalla Kelan ammatilliseen kuntoutukseen

Lisätietoja:

Jarno Talvitie
Asiantuntija, elinkeinoasiat
Puh. 050 569 5755
jarno.talvitie@hyvinvointiala.fi