Laajennetaan asiakkaan oikeutta saada palveluseteli

  • Lisätään asiakkaan oikeutta saada palveluseteli valtakunnallisesti yhdenmukaisesti. Palveluseteli on kuntien ja kuntayhtymien käytössä oleva väline palvelujen saatavuuden parantamiseksi kustannusneutraalilla tavalla.
  • Kunnan tulee myöntää palveluseteli (tai henkilökohtainen budjetti) palvelun saamisen edellytysten täyttyessä aina, mikäli julkinen toimija ei pysty muulla tavoin järjestämään hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista palvelua hoiva- ja hoitotakuun puitteissa.
  • Palvelusetelien (ja henkilökohtaisen budjetin) arvon tulee vastata kunnan oman
    tuotannon kustannusta.

Palvelusetelin käyttö vähäistä

Valtaosa kunnista on ottanut palvelusetelin käyttöön joissakin palveluissa, mutta palveluseteliostojen määrät ovat erittäin pieniä. Vuonna 2017 palveluseteliostoja tehtiin seuraavasti (milj. €):

  • varhaiskasvatuspalvelut 149,5
  • asumispalvelut 115,7
  • kotihoito 26,7
  • perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteensä 11,5
  • muut palvelut 70,6

Palveluseteleistä päättäminen on kunnan/kuntayhtymän vastuulla. Palvelusetelistä saatavien hyötyjen lisäämiseksi ja asiakkaiden yhden mukaisen kohtelun edistämiseksi on palvelusetelin käytölle luotava valtakunnallisesti yhdenmukaiset käytännöt.

Palvelusetelin rinnalla pitää lisätä nykylainsäädännön mahdollistaman henkilökohtaisen budjetin käyttöä erityisesti vammaispalveluissa.

Palvelusetelin hallinnoinnissa pitää hyödyntää tarjolla olevia sähköisiä työkaluja, jotka vähentävät sekä tilaajan että tuottajan hallinnollista taakkaa.

Palvelusetelipalveluita tuottavat luvan- ja ilmoituksenvaraiset toimijat. Tämä on otettava huomioon muun muassa käytössä olevissa palvelusetelien sääntökirjoissa. Kunnat voivat keventää hallintoa nykyisestään ja kaksinkertaisen valvonnan toteuttaminen on tarpeetonta.

Palvelusetelilain mukaisesti palvelusetelin arvon pitää vastata kunnan omaa tuotantokustannusta. Kuntien omien tuotantokustannusten laskentaperusteet on määriteltävä ja kustannustietojen pitää olla avoimesti saatavilla.


Tavoitteita hallituskaudelle 2019 – 2023

  • Palvelusetelin käyttöä varhaiskasvatuspalveluissa lisätään perheiden valinnanvapauden parantamiseksi ja varhaiskasvatuspalveluiden kustannusten nousun hillitsemiseksi. Palvelusetelin käyttö myös esiopetuksessa pitää mahdollistaa.

Varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvon on vastattava kunnan oman tuotannon kustannusta. Palvelusetelin etuja päivähoidossa ovat mm. palveluiden joustava järjestäminen, hallinnon keventäminen ja kunnan investointitarpeiden vähentäminen.

  • Erityisryhmien asumispalveluissa (tehostettu palveluasuminen ja tuettu asuminen) on tärkeää, että asiakas voi vaikuttaa ja osaltaan päättää kotinsa sijainnin ja palveluita tuottavan tahon. Palveluseteli on käytettävissä oleva keino lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia ja kehittää palveluiden laatua.
  • Kotihoito on vaikeassa tilanteessa tai suoranaisessa kriisissä monissa kunnissa. Palvelusetelin käyttöä kotihoidossa pitää lisätä palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Lapsiperheissä kotihoitoa tarvitaan monesti akuuteissa tilanteissa ja palveluseteli on kunnan näkökulmasta kustannustehokas väline vastata tähän määrältään vaihtelevaan kysyntään. Kotihoidon osalta on kunnissa käytössä myös aikaperusteisia palveluseteleitä.
  • Palvelusetelin käyttöä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on lisättävä palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Asiakkaalla on oltava oikeus palveluseteliin mikäli hoitoa ei muutoin pystytä järjestämään hoitotakuuaikojen puitteissa. Hoitotakuuaikoja on lyhennettävä nykyisestään. Yksityisen sektorin mahdollisuudet tuottaa anestesiaa ja leikkaussaliolosuhteita vaativia erikoissairaanhoidon palveluita palvelusetelillä on turvattava.
  • Yli 65 -vuotiaiden kuntoutuksessa on todettu maassamme vakavia puutteita, vaikka kyse on yhteiskunnallisesti tärkeästä seniorikansalaisten kotona pärjäämisen tukemisesta. Esimerkiksi ottamalla käyttöön palveluseteli yli 65 -vuotiaiden ennaltaehkäisevässä kuntoutuksessa, on mahdollista säästää esimerkiksi lonkkamurtumista ja muista kaatumisen seurauksena syntyvistä vammoista aiheutuvia hoitokustannuksia.

Lisätietoja:

Ismo Partanen
johtaja, elinkeinopolitiikka ja viestintä
040 518 5799
ismo.partanen@hyvinvointiala.fi

Aino Närkki
johtava elinkeinoasiantuntija
0400 436438
aino.narkki@hyvinvointiala.fi