Eduskunnan verojaostossa on parhaillaan käsiteltävänä arvonlisäverolain muutokset, jotka koskevat merkittävällä tavalla yksityisesti tuotettuja kotipalvelun tukipalveluja ja varhaiskasvatuksen alihankintapalveluja. Jos muutokset toteutetaan esitetyssä muodossa, tulisivat esimerkiksi vanhuksille hoito- ja palvelusuunnitelman puitteissa tarjottavat siivouspalvelut arvonlisäverollisiksi. Sama käytäntö tulisi koskemaan myös ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, kuljetus-, saattaja- ja sosiaalista kanssakäymistä koskevia palveluja.

Loppuasiakkaiden kannalta kyseessä on iso muutos, sillä edellä mainitut palvelut ovat tällä hetkellä arvonlisäverottomia. Lakimuutosten jälkeen tukipalvelujen hinnat kohoaisivat ja maksumiehiksi joutuisivat palveluita käyttävät vanhukset ja lapsiperheet.

Tukipalveluita tuottavien yritysten tilanne vaikeutumassa

Eduskunnassa käsittelyssä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta annettavan lain kytkentä arvonlisäverolainsäädäntöön ei toteudu tarkoituksenmukaisella tavalla, ellei myös tukipalveluiden tuottajia hyväksytä rekisteröintimenettelyn piiriin. Syntymässä on kallis vahinko, jos tukipalveluiden valvonta poistetaan.

Arvonlisäverolainsäädäntö on tältä osin tarkkaa ja ehdotonta. Palvelun tulee olla valvottua, jotta se voi olla arvonlisäverotonta. Tuottajarekisteriin merkitseminen riittää tämän valvonnan osoittamiseksi. Tällä hetkellä ilmoitukset tehdään kunnille. Jatkossa rekisteröinti tulisi ohjata uusille perustettaville valvontaviranomaisille.

On tärkeää huomioida, että useat tukipalvelujen tuottajista myyvät sekä verollisia että verottomia palveluita.

Loppukäyttäjien rahat eivät riitä, jos hinnat nousevat

Tukipalveluiden loppukäyttäjinä ovat ikäihmiset, vammaiset ja sairaat tai henkilöt, joiden toimintakyky on alentunut sekä lapsiperheet.

EK:n veroasiantuntija Tiina Ruoholan mukaan, on tärkeää saada taattua kotipalvelujen tukipalvelujen tuottajille nykyisen kunnalle tehtävän ilmoitusmenettelyn tai vastaavan kaltainen menettely. Nykyinen järjestelmä on ollut käytännössä hyvin toimiva eikä ole aiheuttanut perusteetonta byrokratiaa.

− Vaihtoehtoisesti olisi tärkeää tutkia, voidaanko tukipalvelujen tuottajat rekisteröidä itsenäisesti, mutta kevennetyillä vaatimuksilla. Kevennetyt vaatimukset olisivat perusteltuja, koska alan käytäntöjen mukaisesti valtaosa tukipalvelujen tuottajista on pieniä toimijoita, kertoo Hyvinvointiala HALIn johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki.

Myös päiväkotien alihankintojen arvonlisäverollisuutta on pohdittava esitystä tarkemmin

Nykykäytännön mukaisesti yksityiset päiväkodit ostavat sosiaalipalvelun arvonlisäverottomuuden edellytykset täyttävältä tuottajalta esimerkiksi ateriapalvelut verottomasti. Hyvinvointiala korostaa, että tämä on tarkoituksenmukaista myös jatkossa. Jos kaikki varhaiskasvatuksen alihankintapalvelut muuttuisivat nykykäytännöstä poiketen verollisiksi, olisi tällä suuret vaikutukset yksityisten palveluntarjoajien hintoihin ja toimintatapoihin.