Hallitus antoi maanantaina 21.9. eduskunnalle esityksen vuoden 2027 talousarvioksi sekä siihen liittyviksi lakiesityksiksi, joista osa koskee sosiaali- ja terveysalaa. Tähän uutiseen on koottu toimialan kannalta keskeiset hallituksen esitykset. Hallitus antoi lisäksi 24.9. kaksi lakiesitystä, jotka käsittelevät teknologian hyödyntämistä sote-palveluissa. Myös nämä lakiesitykset esitellään tässä uutisessa tiiviisti.
Hyvinvointiala Hali ry tekee elinkeinopoliittista edunvalvontaa, kuten lainsäädäntövaikuttamista, jonka tavoitteena on tukea jäsenistön toimintaedellytyksiä.
”Valtion budjetista noin kolmannes käytetään vuosittain sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kyseessä on aivan keskeinen sektori, jota ei tule ajatella vain kulueränä, vaan koko yhteiskuntamme toiminnan mahdollistajana. Sote-alan yrityksillä ja järjestöillä on merkittävä rooli muun muassa palvelujen saatavuuden ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Teemme aktiivista vaikuttamistyötä sen eteen, että yritysten ja järjestöjen ratkaisut osataan ja pystytään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla”, kuvaa Halin edunvalvontajohtaja Hanna-Maija Kause.
Tähän uutiseen on koottu seitsemän lakiesitystä, jotka käsittelevät:
- Monituottajuutta
- Kelan valinnanvapauskokeilua
- järjestöavustusten lahjoitusvähennystä
- lasten, perheiden ja aikuisten sosiaalipalveluja (kaksi esitystä)
- valvontalakia
- automatisaation ja digitalisaation käyttöä sote-palveluissa ja
- hoivateknologiaa
Monituottajuuden esteitä puretaan
Hallitus esittää hyvinvointialueiden palvelutuotantoa ja palvelujen hankintaa koskevan sääntelyn väljentämistä. Laista poistettaisiin nimenomainen vaatimus hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta. Hyvinvointialueella pitäisi edelleen olla järjestämisvastuun edellyttämä henkilöstö, osaaminen, toimintakyky ja valmius, mutta se voisi nykyistä vapaammin päättää, millaisella oman tuotannon sekä yrityksiltä ja järjestöiltä hankittujen palvelujen kokonaisuudella väestön palvelutarpeisiin vastataan.
Samalla eräitä palvelujen hankinnan rajoituksia poistettaisiin. Hyvinvointialueet voisivat hankkia tiettyjä ympärivuorokautisen päivystyksen palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta nykyistä laajemmin. Myös hoidon tarpeen arviointia koskevaa sääntelyä väljennettäisiin. Jatkossa jokaisella hyvinvointialueella ja HUS-yhtymässä olisi yksi vastaava lääkäri, joka vastaisi terveydenhuollon sisällöllisen kokonaisuuden johtamisesta, ohjauksesta ja valvonnasta.
Myös potilaan asemaa vahvistettaisiin. Jos hyvinvointialue ei pysty järjestämään tutkimusta, hoitoa tai kuntoutusta omana tuotantonaan hoitotakuun määräajassa, sen olisi aktiivisesti kerrottava potilaalle tämän oikeudesta saada palvelu määräajassa muulla tavoin järjestettynä. Hyvinvointialue voi järjestää palvelun omana tuotantonaan, yhteistyössä toisen hyvinvointialueen kanssa, ostopalveluna tai palvelusetelillä. Terveydenhuoltolain 54 § velvoittaa hyvinvointialueen huolehtimaan siitä, että potilas saa tarvitsemansa palvelun määräajassa tuotantotavasta riippumatta.
Esitys toteuttaa Halin tavoitetta purkaa monituottajuuden esteitä ja Hali on ollut tiiviisti vaikuttamassa valmisteluihin muutoksiin. Muutos antaa hyvinvointialueille nykyistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää yritysten ja järjestöjen kapasiteettia palvelujen saatavuuden turvaamisessa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.
Tutustu hallituksen esitykseen: HE 184/2026 vp.
Hallitus esittää Kelan valinnanvapauskokeilun laajentamista
Hallitus esittää 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun laajentamista vuoden 2027 alusta. Kokeiluun lisättäisiin fysioterapia, johon voisi hakeutua ilman lääkärin lähetettä enintään neljä kertaa kalenterivuodessa. Hallituksen esitykseen liittyvän asetusluonnoksen mukaan korvattavan fysioterapeutin vastaanottokäynnin vähimmäiskesto olisi 45 minuuttia. Asiakkaan omavastuu vastaisi enintään julkisen perusterveydenhuollon yksilökohtaisen fysioterapian asiakasmaksua, joka on vuonna 2026 ollut 19,90 euroa.
Samalla kokeiluun kuuluvien yleislääkärikäyntien enimmäismäärä kasvaisi kolmesta kuuteen käyntiin vuodessa ja kokeilua jatkettaisiin vuoden 2028 loppuun. Muutosten tavoitteena on tukea ikääntyneiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä sekä parantaa perustason terveyspalvelujen saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta.
Hali on aiemmin ehdottanut sekä kokeilun käyntimäärien kasvattamista että kokeilun valikoiman laajentamista.
Tutustu hallituksen esitykseen: HE 186/2026 vp.
Lahjoitusvähennys koskemaan myös sote-järjestöjä
Hallitus esittää, että lahjoitusvähennys laajenisi ensimmäistä kertaa koskemaan sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa tieteen, taiteen ja kulttuuriperinnön ohella. Käytännössä sekä yhteisöt että yksityishenkilöt voisivat jatkossa vähentää verotuksessaan sote-järjestöille tekemänsä lahjoitukset.
Hyvinvointiala Hali ry on tehnyt määrätietoista edunvalvontatyötä lahjoitusvähennyksen laajentamiseksi sote-alan järjestöihin. Nyt etenevä lakiesitys toteuttaa tätä tavoitetta. Lakien on tarkoitus astua voimaan vuoden 2027 alusta.
Tutustu hallituksen esitykseen: HE 174/2026 vp.
Järjestöavustusten kehitys jatkuu kuitenkin huolestuttavana. STEA-avustukset pienenevät vuonna 2027 arviolta noin 190 miljoonaan euroon, mikä on noin 84 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2026.
Hali tekee jatkossakin vankasti töitä sote-järjestöjen toimintaedellytyksien eteen ja lisää ymmärrystä järjestöjen roolista. Tavoitteena on vakiinnuttaa järjestöjen rahoitus kestävälle ja ennakoitavalle tasolle sekä kehittää avustusjärjestelmää ja raportointia niin, että ne tukevat sote-järjestöjen pitkäjänteistä toimintaa ja vapauttavat voimavaroja ihmisten kohtaamiseen.
Kaksi esitystä lasten, perheiden ja aikuisten sosiaalipalveluihin
Hallitus antoi kaksi toisiinsa liittyvää esitystä, jotka uudistavat lasten, perheiden ja aikuisten sosiaalipalveluita: sosiaalihuoltolain uudistuksen ja esityksen uudeksi lastensuojelulaiksi. Esitysten tavoitteena on keventää hallintoa, tunnistaa tuen tarve aiemmin, karsia päällekkäisiä rakenteita ja säästää noin 100 miljoonaa euroa. Lait on tarkoitus saattaa voimaan pääosin 1.7.2027.
Sosiaalihuoltolain uudistuksessa sosiaalityö ja sosiaaliohjaus olisivat jatkossa palveluihin nähden ensisijainen tapa vastata asiakkaan tuen tarpeeseen. Samalla nykyistä palvelurakennetta kevennettäisiin: lapsiperheille esitetään uutta yhtenäistä lapsiperheiden tuen palvelua, ja kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus sekä vammaisten työtoiminta esitetään yhdistettävän määrärahasidonnaiseksi toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palveluksi. Samalla pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen, laitoshoidon ja säännöllisen kotihoidon asiakasmaksuihin esitetään maltillisia korotuksia.
Tutustu hallituksen esitykseen: HE 180/2026 vp
Esitys uudeksi lastensuojelulaiksi rajaa lastensuojelun nykyistä selvemmin erityispalveluksi ja tuo kaivattua joustoa lastensuojelun sijaishuollon laitosten henkilöstömitoitukseen. Hali on ajanut mitoituksen joustavoittamista tällä hallituskaudella.
Tutustu hallituksen esitykseen: HE 182/2026 vp
Valvontalakiin esitetään muutoksia
Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalakiin muutoksia, joiden tavoitteena on turvata asiakas- ja potilasturvallisuus, varmistaa valvonnan tiedonsaanti ja keventää hallinnollista taakkaa.
Esitys korostaa palveluntuottajien ja palvelunjärjestäjien velvollisuutta huolehtia henkilöstön riittävästä kielitaidosta ja varmistaa osana omavalvontaa, että kielitaito on työtehtäviin nähden riittävää. Tavoitteena on turvata asiakas- ja potilasturvallisuus sekä asiakkaan oikeus tulla ymmärretyksi ja saada tietoa omalla kielellään. Omavalvonnan seurantaraportit julkaistaisiin jatkossa kuuden kuukauden välein. Hyvinvointialueiden, palvelunjärjestäjien ja valvontaviranomaisten tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksia täydennettäisiin. Lupa- ja valvontavirasto voisi lisäksi valvoa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää.
Tällä hetkellä on voimassa tilapäinen sääntely, jonka ansiosta yksin toimiva palveluntuottaja voi aloittaa toimintansa toimitettuaan rekisteröintihakemuksen tietoineen Soteriin. Hallitus esittää, että tätä yksin toimivia palveluntuottajia koskevaa väliaikaista sääntelyä jatkettaisiin vuoden 2030 loppuun.
Hallitus esittää lisäaikaa myös julkisten palveluntuottajien Soteri-rekisteröintiä koskevien säännösten voimaantuloon. Hyvinvointialueiden piti alun perin rekisteröidä toimipaikkatiedot Soteri-rekisteriin tammikuusta 2027 alkaen, mutta alueille annettiin jo aiemmin lisäaikaa vuoden 2028 loppuun saakka. Nyt hallitus esittää, että julkisten palveluntuottajien ei tarvitsisi rekisteröityä ennen kuin vuoden 2032 alussa. Hali on vastustanut tätä, sillä yksityiset ja julkiset palveluntuottajat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa Soterin osalta. Tätä tilannetta ei tule Halin näkemyksen mukaan pitkittää uusilla päätöksillä.
Lakimuutokset on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2027.
Tutustu hallituksen esitykseen: HE 181/2026 vp.
Digitalisaation ja automaation käyttöön sääntelyä
Hallitus antoi 24.9. esityksen terveydenhuoltolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamista. Tavoitteena on mahdollistaa hoidon tarpeen arvion tekeminen digitaalisesti ja automaatiota käyttäen. Esityksen tavoitteena on nopeuttaa perusterveydenhuollon palvelujen piiriin pääsyä ja vähentää hoidon tarpeen arvion tekemiseen käytettävää työaikaa. Näin ammattilaiset voisivat tehokkaammin käyttää työaikaansa potilaiden hoitamiseen.
Esitys koskee tässä vaiheessa hyvinvointialueita, mutta siinä valitulla sääntelypolulla on jatkossa vaikutusta myös laajemmin yksityisten palveluntuottajien toimintaa koskeviin lainsäädäntöratkaisuihin. Hali on ollut aktiivinen kyseiseen hallituksen esitykseen valittavien juridisten perusratkaisujen pohdinnassa ja kommentoinnissa, mikä on luettavissa myös hallituksen esityksen lausuntopalauteosiossa. Lausuntokierroksen jälkeiset muutokset tarjoavat hyvän pohjan lainsäädännön jatkokehitykselle.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2027.
Tutustu hallituksen esitykseen: HE 199/2026 vp
Hoivateknologian käyttöön täydentävä esitys
Hallitus antoi 24.9.2026 eduskunnalle täydentävän esityksen, joka tarkentaa teknologian käytön ehtoja sosiaalihuollon palveluissa. Esitys täydentää aiempaa esitystä (HE 113/2025 vp) perustuslakivaliokunnan lausuntojen johdosta.
Siinä säädetään aiempaa tarkemmin esimerkiksi etäohjauksesta, asiakkaan hyvinvoinnin tai turvallisuuden tarkistamisesta kuva- tai ääniyhteydellä sekä kaatumisen tunnistamisesta ja asiakkaan toimintaa tai sijaintia havainnoivista ratkaisuista. Teknologian käytön on perustuttava asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen, ja asiakkaan mielipide on selvitettävä. Myös asiakkaan oikeus inhimilliseen kohtaamiseen on turvattava. Jatkuva havainnointi olisi sallittua vain, jos se on välttämätöntä hoivan, huolenpidon tai turvallisuuden varmistamiseksi. Jos teknologia vaikuttaa yksityisyyteen, sen käytön on käytävä ilmi palvelua koskevasta päätöksestä tai asiakkaan ja yksityisen palveluntuottajan välisestä sopimuksesta. STM laatii lausuntopalautteen perusteella oppaan lain soveltamisen tueksi.
Hali on lausunnoissaan edellyttänyt, että opas valmistellaan yhteistyössä palveluntuottajien kanssa ennen lain voimaantuloa. Muutokset koskevat sosiaalihuoltolakia, vanhuspalvelulakia ja asiakasmaksulakia, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.
Tutustu hallituksen täydentävään esitykseen: HE 200/2026 vp.
Lisätietoja
Hanna-Maija Kause
Edunvalvontajohtaja, elinkeinopolitiikka ja järjestöt
050 566 7949
hanna-maija.kause@hyvinvointiala.fi
Vastuualueet: Terveyspalvelut, järjestöt
