Hyvinvointiala Hali ry:n tavoitteet vuoden 2027 eduskuntavaaleihin
Hyvinvoinnin ja luottamuksen Suomi.
Eri toimijoiden yhteistyöllä ja hallitulla työnjaolla riittävien ja laadukkaiden sote-palvelujen varmistaminen kaikille kansalaisille on mahdollista 2030-luvulla. Yritysten ja järjestötoimijoiden kyvykkyyksien avulla voimme uudistaa sote-palveluja kustannustehokkaasti sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden avulla, saada henkilöstön riittämään sekä lisätä kansalaisten luottamusta palvelujen saatavuuteen ja tätä kautta koko yhteiskuntaan.
Tarvitsemme sopeutusten lisäksi uudistuksia, jotka parantavat palveluihin pääsyä ja niiden tuottavuutta. Tulevan hallituskauden lopussa vuonna 2031 visiomme sote-talouden ja ohjauksen tavoitteista on:
- Hyvinvointialueiden rahoitusmalli sekä perusterveydenhuollon uudistus tukevat kahden viikon hoito- ja hoivatakuun toteutumista perusterveydenhuollossa ja ikäihmisten palveluissa.
- Kansalaisilla on todellinen vapaus valita omien terveys ja hoivapalvelujensa tuottaja.
- Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen on erotettu toisistaan ja kokonaisuutta ohjataan avoimeen tietoon ja selkeisiin tavoitteisiin perustuen.
- Palvelujen tuottavuus on parantunut ja kustannusten kehitys on linjassa julkisen talouden kantokyvyn kanssa.
- Yksityisen sote-rahan käyttöä tuetaan myönteisillä kannusteilla.
- Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitus on vakaata ja monipuolista, ja järjestötoiminnan tuloksellisuutta arvioidaan järjestelmällisesti ja tuodaan näkyvämmin esiin.
Sujuvasti hoitoon ja hoivaan
Sote-palvelujen keskeisin ongelma Suomessa on palvelujen heikko saatavuus. Eurostatin vuoden 2024 tulo- ja elinolotutkimuksessa 8,3 % lääkärin tutkimusta tai hoitoa edellisen vuoden aikana tarvinneista suomalaisista kertoi, ettei ollut päässyt lääkärille liian pitkän jonon takia tai ettei edes päässyt jonoon. Muiden Pohjoismaiden keskiarvo on 1,5 %. Kolmen kuukauden hoitotakuu heikentää palveluiden saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä, lisää häiriökysyntää ja epätarkoituksenmukaista päivystyspalveluiden käyttöä ja joissakin tapauksissa jopa vaarantaa väestön terveyttä. 14 vuorokauden hoitotakuun ollessa voimassa 2023–2024 hoitoon pääsy parani maassa merkittävästi. Niin ikään erikoissairaanhoidossa hoitotakuu on jo pitkään ylittynyt tuhansilla ihmisillä. Erityisesti tekonivelleikkausten, tähystysten ja silmätautien osalta hoitoon pääsyn ongelmat ovat jatkuvia. Yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa tekemällä ja rahoitusmekanismeja kehittämällä hoitoon pääsy on mahdollista saada pysyvästi kuntoon.
Myös esimerkiksi ikääntyneiden palvelujen saatavuus on monin paikoin jopa lainvastaisen heikkoa. Vaivat eivät yleensä parane pitkittämällä. Hoitoon pääsyn kynnystä pitää madaltaa, mikä alentaa myös kalliimpien erityistason palvelujen kustannuksia.
Palvelujen järjestämistä ohjaavat hyvinvointialueiden osittain keskeneräiset rahoituskriteerit. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa alueille voi olla taloudellisesti kannattavampaa pitää ihmisiä jonoissa kuin varmistaa palvelun saatavuus.
- Säädetään kahden viikon hoito- ja hoivatakuu perusterveydenhuoltoon, mielenterveyspalveluihin ja ikäihmisten palveluihin. Vahvistetaan asiakkaan oikeutta päästä erikoissairaanhoidon palveluihin hoitotakuun puitteissa.
- Puolitetaan päihteisiin liittyvät kuolemat ja kustannukset kahdessa hallituskaudessa tarkoituksenmukaisilla päihdepalveluilla ja ennaltaehkäisyn vahvistamisella.
- Kehitetään hyvinvointialueiden rahoitusta siten, että se kannustaa tarjoamaan hoitoa ja hoivaa oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti.
- Siirretään aikuisten kiireettömän suun perusterveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu sairausvakuutusjärjestelmään ja luodaan yksilön taloudellisen ja terveydellisen tilanteen huomioiva korvausmalli.
- Vahvistetaan apua mielenterveysongelmiin ennakoitavasti nopealla ja tehokkaalla tuella.
Asiakasta palveleva sote
Suuret ikäluokat alkavat saavuttaa vuodesta 2030 eteenpäin 85 vuoden rajapyykin. Elämän viimeisinä vuosina terveydenhuollon ja hoivapalvelujen tarve kasvaa merkittävästi. Pitenevä elinikä on hyvinvointiyhteiskunnan merkittävä saavutus, mutta se tarkoittaa myös muun muassa kasvavaa hoivapalveluiden tarvetta. Samalla yhä useampi työikäinen eläköityy ja nuoret ikäluokat ovat pieniä. Tarvitsemme oikea-aikaisia palveluja kaiken ikäisten toiminta- ja työkyvyn vaalimiseksi. Palvelujen saatavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi mukaan tarvitaan kaikki toimijat – julkisten palveluntuottajien lisäksi yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Asiakaskeskeisyyden ja valinnanvapauden lisääminen palvelujärjestelmässä vahvistaa yksilöiden osallisuutta omasta hyvinvoinnistaan ja mahdollistaa palvelupolkujen sujuvoittamisen.
Asiakkaan oman valinnan mahdollisuuksia lisäämällä niin perustason terveydenhuoltoa kuin sosiaalipalveluita on mahdollista vahvistaa ja siirtää painopistettä varhaisen tuen suuntaan.
- Vahvistetaan jokaisen oikeutta valita palveluntuottaja sosiaali- ja terveyspalveluissa.
- Raha ja tieto seuraamaan asiakkaan mukana.
- Jokaisesta lapsesta pidetään huolta eikä yksikään nuori syrjäydy.
- Tuetaan kaiken ikäisten toiminta- ja työkykyä.
- Erotetaan palveluiden järjestäminen ja tuottaminen hyvinvointialueilla.
Enemmän vastinetta rahalle
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta on välttämätöntä lisätä. Yksityisten palveluntuottajien olemassa oleva potentiaali ja innovatiiviset ratkaisut on mahdollista ottaa laajemmin julkisen terveyspalvelujärjestelmän käyttöön muun muassa erilaisia rahoitusvälineitä kehittämällä ja laittamalla raha seuraamaan asiakasta.
Esimerkiksi työterveyshuollon osaamista voidaan hyödyntää nykyistä paremmin koko työikäiselle väestölle palveluketjuja kehittämällä. Samalla on tärkeä tunnistaa merkittävä valtion budjetin ulkopuolelta tuleva lisäresurssi – rahat ja osaaminen – jonka työterveyshuolto tuo terveyspalveluiden kokonaisuuteen ja työkyvyn ylläpitoon.
Kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan merkittävää toiminta- ja ajattelutapojen muuttamista siten, että raskaan byrokratian sijaan ammattilaisten aikaa ja työpanosta voidaan käyttää yhä enemmän ihmisten kohtaamiseen ja uusien ratkaisujen kehittämiseen.
- Lisätään kustannusten vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä.
- Luodaan positiivisia kannusteita oman rahan käyttöön sote-palveluissa.
- Vähennetään sote-kustannuksia vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ihmisten osallisuutta.
- Tunnistetaan työterveyshuollon tärkeä yhteiskunnallinen rooli.
- Puretaan tarpeettomia normeja tuottavuuden tieltä.
- Uudistetaan Kela-korvausjärjestelmää vaikuttavaan ja ennaltaehkäisyn mahdollistavaan suuntaan.
Teknologia vauhdittamaan kasvua
Tuottavuuden parantaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä edellyttää vanhentuneiden käytäntöjen karsimista ja uuden teknologian hyötyjen, kuten digitalisaation ja tekoälyn, ottamista osaksi arkea. Hoidon ja hoivan painopisteen siirtäminen kohti ennaltaehkäisyä edellyttää myös datan nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä terveysriskien ja hoidontarpeen oikea-aikaiseksi tunnistamiseksi ja niihin ajoissa reagoimiseksi. Voimme sujuvoittaa teknologisten ratkaisujen käyttöä poistamalla niin lainsäädännön kuin sen tulkintojen ja teknologian luvituksen esteitä. Erityisesti hoivassa teknologian käyttöönotto on vielä alihyödynnettyä.
Toimivilla sosiaali- ja terveydenhuollon teknologisilla ratkaisuilla voidaan parantaa hoidon ja hoivan laatua ja turvallisuutta sekä vapauttaa ammattilaisten aikaa tärkeimpään – inhimilliseen kohtaamiseen.
- Suomesta sote-teknologian soveltamisen globaali kärkimaa.
- Poistetaan teknologian käyttöönoton esteitä.
- Helpotetaan tiedon liikkumista sotessa.
Hyvä työelämä vahvistamaan kilpailukykyä
Hyvä työelämä on suoraan yhteydessä Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Työelämän laatu ja joustavuus tukevat yritysten toimintakykyä, työntekijöiden jaksamista ja mahdollisuutta vastata muuttuviin palvelutarpeisiin. Paikallisen sopimisen laajempi mahdollistaminen vastaa työpaikan käytännön tarpeisiin ja tukee osaltaan hyvää työelämää. Kilpailukykyä ja työllistämistä tukevat lakiuudistukset luovat ennakoitavan ja kannustavan toimintaympäristön, jossa sosiaali- ja terveysalan yritykset uskaltavat investoida ja palkata. Vain menestyvät yritykset ja järjestöt voivat tarjota vakaita työpaikkoja.
Muuttuva työelämä edellyttää jatkuvaa osaamisen tunnistamista ja kehittämistä, jotta työntekijöiden osaaminen vastaa palvelujärjestelmän ja työmarkkinoiden tarpeita. Työperäisen maahanmuuton esteiden purkaminen on välttämätöntä osaajapulan helpottamiseksi ja talouskasvun turvaamiseksi. Samalla työelämän yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistaminen parantaa työn saatavuutta, lisää työhyvinvointia ja varmistaa, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua työelämään ja edetä siinä.
- Vahvistetaan hyvää työelämää ja työmarkkinoiden joustavuutta.
- Jatketaan kilpailukykyä ja työllistämistä tukevia lakiuudistuksia.
- Tunnistetaan osaamistarpeet muuttuvassa työelämässä.
- Puretaan työperäisen maahanmuuton esteitä.
- Vahvistetaan työelämän tasa-arvoa.
Järjestöt hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä
Suomessa toimii lähes 9 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Ne muodostavat tärkeitä verkostoja, joiden kautta tavoitetaan myös suuri joukko hyvin haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Vuonna 2024 sosiaali ja terveysjärjestöjen valtionavustuksella mahdollistettiin noin 5 500 henkilötyövuoden työpanos, jonka avulla järjestöt pystyivät organisoimaan yli 230 000 ihmisen osallistumisen vapaaehtoistyöhön. Kaikkiaan sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii noin puoli miljoonaa vapaaehtoista. Julkisen tai yksityisen palvelutuotannon kyky rekrytoida vapaaehtoisia on matala, mutta järjestöillä on kokemusta ja osaamista juuri tässä.
Sote-järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita myös hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet rakentavat järjestöjen kanssa palveluketjuja ja toimintamalleja, joissa ne esimerkiksi ohjaavat ihmisiä järjestöjen toiminnan pariin. Tämä lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja säästää raskaampien palvelujen kustannuksista.
- Vahvistetaan kansalaisjärjestöjen roolia ja asemaa.
- Varmistetaan sote-järjestöille kestävä rahoitus ja mahdollisuudet pitkäjänteiseen toimintaan.
- Karsitaan byrokratiaa, uudistetaan valvontaa ja turvataan kehittäminen.
- Rakennetaan lisää vahvoja kumppanuuksia järjestöjen ja julkisen sektorin välille.
Lisätiedot
Hanna-Maija Kause
Edunvalvontajohtaja, elinkeinopolitiikka ja järjestöt
050 566 7949
hanna-maija.kause@hyvinvointiala.fi
Vastuualueet: Terveyspalvelut, järjestöt