Podcast: “Emme me voi koko ikäluokkaa kouluttaa sote-töihin”
Politiikkaan keskittyvä podcast Politbyroo ja HALI tekivät yhteistyössä erikoisjakson, jossa käsitellään suomalaisen sote-järjestelmän haasteita, niiden juurisyitä…
Työvoimapula on ratkaistavissa
Ratkaisu työvoimapulaan on alkaa ajatella ja toimia uudella tavalla. Olennaisinta on huolehtia, että pätevyysvaatimukset jokaiseen tehtävään on mitoitettu tehtävän vaativuuden mukaan. Hoitajat tulee vapauttaa lähinnä terveydenhuollollisiin tehtäviin ja hoiva-alalla tulee hyödyntää eri taustoista tulevien ihmisten työpanosta.
Ratkaisut työvoimapulaan
Eri ammattikuntien edustajat voivat luoda vanhuksille turvallista arkea
Paras ratkaisu hoitajapulaan on ajatella uusiksi, ketkä ovat sopivia hoivaamaan vanhuksiamme. Hoivassa usein tärkeintä on taito ja halu kohdata ihminen. Tämä ei vaadi monen vuoden koulutusta vaan oikean ihmisen. Vanhusten ja vammaisten asumispalveluissakin tarvitaan korkeammin koulutettua sote-henkilöstöä, mutta oikeassa suhteessa työtehtävien vaatimuksiin nähden.
Laki mahdollistaa jo tällä hetkellä 13 henkilöstöryhmän hyödyntämisen välittömän työn mitoituksessa. Ongelma on lakia tiukempi viranomaissääntely, joka sallii lähes vain lähi- ja sairaanhoitajien hyödyntämisen.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista kertoo, ketkä kaikki voidaan laskea hoivatyön välittömän työn mitoitukseen.
Lain mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvia työntekijöitä hoivakodissa ovat:
- Sairaan- ja terveydenhoitajat
- Lähi- ja perushoitajat
- Geronomit
- Kodinhoitajat
- Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat
- Sosionomit (AMK)
- Soveltuvan ammattitutkinnon suorittaneet
- Soveltuvan opistoasteisen ammattitutkinnon suorittaneet
- Fysioterapeutit ja toimintaterapeutit
- Kuntoutuksen ohjaajat
- Hoiva-avustajat
- Viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavan asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät
- Toimintayksiköiden johtajat ja vastuuhenkilöt
Jos lakia tiukemmasta tulkinnasta luovutaan, helpottuu henkilöstömitoituksen täyttäminen ja koulutettuja lähi- ja sairaanhoitajia hoitajia vapautuu terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtäviin.
Sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjeen mukainen työnjako pitää ottaa käyttöön koko sosiaali- ja terveyspalveluiden sektorilla.
työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä kaikin tavoin
Kansainvälisellä rekrytoinnilla pitää vastata sosiaalipalveluiden tarpeeseen. Hoiva-avustajista, sairaanhoitajista ja lähihoitajista on huutava pula. Sote-alalle kaivataan työperäistä maahanmuuttoa.
EU:n ulkopuolelta hankittu sote-koulutus on tunnustettava tehokkaammin. EU- ja ETA-maissa hyväksytään aiemmin suoritettu sairaanhoitajatutkinto, mutta muualta tulevien tutkintojen hyväksyntä on nykyisin hidas prosessi, jota on sujuvoitettava.
Sairaanhoitajiksi kouluttautuneille pitää järjestää näyttökoe, jonka jälkeen he voisivat toimia vähintään lähihoitajina tai koulutuksensa mukaisesti sairaanhoitajina.
Maahanmuuttajien kielikoulutus on vakinaistettava valtion rahoituksella. Kielen opiskelu on mahdollistettava nykyistä paremmin työn ohessa. Lisäksi kielitaidon näyttökokeita on järjestettävä nykyistä useammin ja joustavammin.
Työvoimapoliittisesta saatavuusharkinnasta on luovuttava koko maassa. Sairaanhoitajille, jotka ovat päättäneet muuttaa Suomeen töihin, pitää olla suomalaiseen ammattitutkintoon tähtäävää koulutusta tarjolla jo lähtömaassa. Myös perheenyhdistämisen tulorajoja on laskettava, jotta ulkomailta tulevat hoitajat saavat perheensä mukaan.
Digitalisaatiota hyödyntämällä lisää aikaa kohtaamiseen
Kaikkialla maailmassa palvelualat automatisoituvat ja digitalisaatiota hyödynnetään ihmisten auttamiseksi. Hoito- ja hoivatyössä tarvitaan aina kohtaamista ja läsnäoloa, mutta esimerkiksi digitalisaation täysmääräinen hyödyntäminen esimiestyössä vapauttaa sairaanhoitajia tekemään sitä työtä, jota varten he alalle hakeutuivat.
Hoitajapulaa voitaisiin helpottaa heti, jos hoivakodeissa voitaisiin hyödyntää teknologiaa, esimerkiksi älylattioita ja -rannekkeita. Ongelma on, että hoivatoimijoilla ei ole nyt kannustimia investoida digitalisaatioon, koska sen avulla saatavaa työpanosta ei saa laskea mukaan mitoituksiin. Tilanne pitää korjata.
Digitalisaation hyötyjä
- Etävastaanotot
- Turvavälineet
- Valvonta- ja seurantajärjestelmät
- Henkilöstön resurssien vapautuminen
- Lääkkeiden annostelut, hallinto
- Viihtyvyys ja yhteisöllisyys
Lisää läsnäoloa teknologian avulla
Tällä hetkellä meillä on noin 52 000 vanhusta asumispalveluissa. Keskimäärin 20 vanhusta kohden on yksi yöhoitaja. Tämä tarkoittaa noin 2600 yöhoitajaa joka yö. Jos yöaikainen mitoitus olisi yksi hoitaja 30 vanhusta kohden, olisi yöllä työssä 1730 hoitajaa. Näin 870 hoitajaa voitaisiin siirtää päivävuoroon, jolloin vanhukset ovat hereillä ja tarvitsevat enemmän seuraa.
Lisätään koulutuspaikkoja ja panostetaan alan vetovoimaan
Erityisesti lähihoitajia ja sosionomeja tarvitaan lisää. Koulutuspaikkojen lisäys ei kuitenkaan hyödytä, jos hakijoiden määrä ei kasva. Ala on mainettaan parempi ja vetovoiman lisäämiseksi tulee tehdä työtä.
Sote-alan ammattikorkeakoulutuksen rahoitus on tarkistettava, sillä laadukas opetus on välttämätöntä koulutuksen vetovoiman lisäämiseksi. Lähihoitaja-tutkintoon tähtääviä paikkoja tulee hyödyntää hoiva-avustajakoulutuksessa, jos aloituspaikat eivät täyty.
Osatyökykyiset ja jo maassa olevat maahanmuuttajat pitäisi nähdä nykyistä joustavammin mahdollisina alalle työllistyvinä ja kannustaa heitä sote-opintoihin.
Oppisopimuskoulutuksen tulee olla houkuttelevampi vaihtoehto. Nykyinen malli ei toimi ja koulutusmäärät ovat liian pieniä. Sääntelyä on purettava, jotta se ei ole hallinnollisesti liian raskas tai kallis. Oppisopimuskoulutettavat pitäisi vanhuspalvelun yksiköissä laskea mukaan henkilöstömitoitukseen nykyistä aikaisemmassa koulutusvaiheessa. Lisäksi työnantajalle pitää taata riittävä oppisopimustuki.
Aikuiskoulutustuelle on välttämätöntä kehittää korvaava malli, ennen kuin se lakkautetaan. Mallin tulee aikuiskoulutustuen tapaan palvella sekä alalle siirtyviä että oman osaamisensa kehittäjiä. Jopa kolmannes aikuiskoulutustuella kouluttautuvista, eli noin 10 000 ihmistä, saa tukea sote-alan koulutukseen. Heistä yli 60 prosenttia kouluttautuu sote-alalle kokonaan toiselta alalta. Alan houkuttelevuuden kannalta on tärkeää, että nykyiset ja tulevat ammattilaiset tietävät, että jatkossakin työn ohessa on mahdollista kouluttautua uudelleen esimerkiksi omaa elämäntilannetta tai työkykyä paremmin vastaaviin tehtäviin.
Ajankohtaista työvoimapulasta
HALIn sotepodi: Kuka hoivaa ikääntyvät suomalaiset?
Miten hoitoalan työvoimapula saadaan ratkottua? Ovatko työperäinen maahanmuutto sekä kuntien ja työpaikkojen laajempi toimintavalta ratkaisuja? Kuinka nippelilainsäädäntöä keventämällä voisi kehittää sote-alan toimintaa? Jos meillä ei ole hoivapaikkoja tarpeeksi, millaisia seurauksia tällä on yhteiskunnan ja työelämän kannalta?
HALIn podcastin vieraana itsekin sosiaali- ja terveydenhuollon puolella työskennellyt Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari, joka muistuttaa että sillä, miten sotealan työvoiman kysymykset nyt ratkaistaan, on suuri vaikutus työmarkkinoihin.
Kaipaatko lisätietoa tai haastateltavaa juttuusi? HALIn asiantuntijat auttavat mielellään.
