Työvoimaennuste
Mistä on kyse?
Työvoimaennusteen tarkoituksena on tarjota ajantasainen työkalu sote-työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksen arvioimiseksi. Halin ennuste huomioi sekä palvelutarpeen kehityksen että osaavan työvoiman saatavuuden. Tietoja voi tarkastella alue- ja ammattiryhmäkohtaisesti.
Ennusteen ensimmäinen näkymä kertoo valtakunnallisen ja aluekohtaisen rekrytointitarpeen neljässä sote-ammattiryhmässä.
Toinen näkymä yhdistää rekrytointitarpeen ennakoituun työvoimatarjontaan ja näyttää uuden työvoiman sekä työvoimatarpeen kumulatiivisen erotuksen valitulla tarkastelujaksolla. Negatiivinen arvo tarkoittaa, että uutta työvoimaa tulee tarkastelujaksolla vähemmän kuin palvelutarpeen kasvu ja poistumat edellyttävät; positiivinen arvo tarkoittaa päinvastaista.
Kolmannessa näkymässä Halin ennakointituloksia verrataan THL:n (2024) SOTEHEN-tutkimuksen ammattiryhmäkohtaisiin tuloksiin.
Yläreunan painikkeilla voi valita tai korostaa haluamansa alueen, ammattiryhmän tai aikavälin. Karttojen ja kuvioiden työkaluvihjeet näyttävät tarkempia tietoja alueiden rekrytointitarpeesta ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä. Valintapainikkeet voi palauttaa oletustilaan pyyhekumipainikkeella.
Työvoiman kysyntää ja tarjontaa kuvaavassa raportissa maahanmuuton kehitystä voidaan tarkastella vaihtoehtoisilla skenaarioilla. Halin maahanmuuttoskenaario kuvaa poikkeamaa havaittuun kehitykseen perustuvasta perusurasta: perusuran arvo 0 ei tarkoita nollamaahanmuuttoa vaan nykyisen trendin jatkumista. Muu poistuma on mallissa erillinen, ammattiryhmittäisiin oletuksiin perustuva komponentti, jonka vaikutus tehdään näkyväksi myös herkkyystarkasteluissa, jota selostetaan sivun alaosasta löytyvässä Metodologia-kohdassa tarkemmin
Tarkastele ennustetta
Uuden työvoiman ja työvoimatarpeen kumulatiivinen erotus muodostuu viidestä elementistä, jotka on koottu raportissa vesiputouskaavioon:
a) koulutuksesta sote-työvoimaan tuleva työvoima (n. 212 200 henkilöä 2024–2040; Vipunen ja Halin arvio valmistuneiden siirtymisestä sote-työvoimaan)
b) maahanmuuton muutos (perusurasta poikkeavat skenaariot noin ±6 200 henkilöä vuoteen 2040; THL:n henkilöstöaineisto ja Halin skenaario-oletukset)
c) muu poistuma kuin eläköityminen (perusuralla n. 52 600 henkilöä 2024–2040; ammattiryhmittäiset oletukset 0,1–1,4 % vuodessa; STM 2025:8 ja Halin laskenta)
d) palvelutarpeen muutos (n. +45 500 henkilön lisätarve 2024–2040; THL:n palvelutarve-ennuste ja Halin laskenta)
e) eläköityminen (n. 129 700 henkilöä 2024–2040; Kevan eläköitymisennuste julkiselle sektorille ja Halin laskenta).
Komponentit lasketaan alueittain ja neljälle ammattiryhmälle. Niiden avulla vuoden 2022 henkilöstörakenteesta muodostetaan laskennallinen kehitysura vuosille 2024–2040. Lähtökantana käytetään THL:n Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2022 -tilastoa, joka perustuu Tilastokeskuksen rekisteripohjaiseen työssäkäyntiaineistoon.
Mitä työvoimaennuste kertoo?
Halin ennusteen perusoletuksilla vuosina 2024–2040 koko maassa on noin 15 600 sote-ammattilaisen vaje. Tämä tarkoittaa, että alalle tuleva työvoima ei tarkastelujaksolla kokonaan kata eläköitymisen, muun poistuman ja palvelutarpeen kasvun synnyttämää työvoimatarvetta. Luku ei kuitenkaan kuvaa tarjonnan ja tarpeen tasapainoa kuten SOTEHEN-ennuste vaan työvoiman vastaavuuden muutosta 2024–2040. Malli ei siis arvioi, oliko vuoden 2024 lähtötilanteen henkilöstömäärä riittävä suhteessa tarpeeseen. Ammattiryhmien väliset erot kehityksessä ovat suuria: sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden ryhmässä kumulatiivinen erotus on noin +6 500 henkilöä ja lääkäreillä noin +700. Lähihoitajilla erotus on noin −6 700 ja muilla sote-ammattilaisilla noin −16 000 henkilöä.
Valtakunnallinen tulos peittää alleen huomattavia alueellisia eroja. Alueelliset tulokset ovat laskennallisia: uusi työvoima on jaettu alueille vuoden 2022 henkilöstörakenteen mukaisessa suhteessa. Todelliseen alueelliseen saatavuuteen vaikuttavat lisäksi esimerkiksi koulutuksen sijoittuminen, muuttoliike, alueiden vetovoima ja kilpailu työvoimasta. Lisäksi esimerkiksi tarkempien ammattien, kuten eri erikoistumisalojen lääkärien työvoiman vastaavuuden muutosta ei voida mallilla ennustaa.
Valtakunnallinen kumulatiivinen erotus merkitsee, että työvoiman vastaavuuteen on kiinnitettävä huomiota koko tarkastelujaksolla. Kehitykseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi koulutuksen määrällä ja kohdentamisella, kansainvälisellä rekrytoinnilla, työvoiman pysyvyydellä sekä työn tuottavuutta parantamalla ja teknologiaa hyödyntämällä.
Halin ennustetta on verrattu THL:n SOTEHEN-tutkimuksen sote-työvoimaennusteeseen. Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoiset, sillä THL-ennuste koskee työvoiman tarjonnan ja tarpeen tasapainoa. SOTEHENin julkaistu vuoden 2040 erotus sisältää myös lähtötilanteessa vallinneen laskennallisen eron tarjonnan ja tarpeen välillä, kun taas Halin malli ei arvioi lähtötilanteen riittävyyttä.
Vertailua varten SOTEHENin tuloksista on laskettu, kuinka paljon työvoiman tarjonnan ja tarpeen välinen erotus muuttuu vuodesta 2019/2020 vuoteen 2040. Näin molemmista ennusteista verrataan samaa ilmiötä: tarjonnan ja tarpeen erotuksen muutosta ennustejakson aikana. Halin koko sote-alan kumulatiivinen erotus on noin −15 600 henkilöä. SOTEHENissä vastaava muutos on hitaan kasvun skenaariossa noin −3 900 ja nopean kasvun skenaariossa noin −34 500 henkilöä. Halin ennuste siis osuus näiden skenaarioiden puoliväliin.
Metodologisia huomioita
Ennusteiden välillä on merkittäviä menetelmäeroja
Erilaisten ennusteiden kohderajaukset ja aikavälit vaihtelevat, mikä tekee suorasta vertailusta vaikeaa. Halin tarkastelujakso on 2024–2040, kun taas SOTEHENin lähtötilanne perustuu tarpeen osalta vuoteen 2019 ja tarjonnan osalta vuoteen 2020. Myös tarjonnan laskentamenetelmät eroavat huomattavasti. Halin palvelutarve-ennusteessa on hyödynnetty THL:n (2024) palvelutarpeen alue- ja palveluluokkakohtaisia ennusteita, mikä selittää niiden yhtenevyyttä. Halin mallissa on käytetty myös riippumattomia tilastolähteitä kuten Kevan eläköitymisennustetta ja Opetushallinnon Vipunen-palvelun tutkintoennustetta.
Ennusteiden taustaoletuksia voidaan verrata suuntaa antavasti toisiinsa. Lääkäreiden osalta Halin arvio koulutuksesta sote-työvoimaan tulevasta työvoimasta on noin 580 henkilöä vuodessa ja SOTEHENin julkaistusta koulutusvirrasta sote-toimialan osuudella vertailukelpoisemmaksi rajattu luku noin 620 henkilöä vuodessa. Lähihoitajilla vastaavat luvut ovat noin 5 500 ja 4 700 henkilöä vuodessa. Nämä vertailut osoittavat, että myös tarjontaoletukset vaikuttavat ammattiryhmäkohtaisiin tuloksiin.
Muu poistuma sote-alalta on jätetty mallissa käyttäjän säädettäväksi sen havainnollistamiseksi, mikä merkitys pienilläkin laskentamuutoksilla on lopputulokseen. Yhden prosentin oletus perustuu Halin omaan arvioon eläköitymisen ulkopuolista nettomääräistä poistumista sote-työvoimasta. Siihen sisältyvät esimerkiksi alanvaihdon, maastamuuton ja kuolleisuuden kaltaisten virtojen yhteisvaikutukset, joita on vaikea ylipäätään ennustaa. Hoitajien työuraseuranta (STM 2025) tukee nettovaikutuksen suuntaa: sote-toimialan ulkopuolella työskentelevien osuus on seurannassa kasvanut, joten muun liikkuvuuden nettovaikutus on ollut sote-alan työvoimaa vähentävä. Halin perusura on ankkuroitu tästä johdettuihin ammattiryhmäkohtaisiin oletuksiin: vuotuinen muu poistuma vaihtelee lääkärien 0,1 prosentista sairaanhoitajien 1,4 prosenttiin ja vastaa henkilöstömäärillä painotettuna noin yhtä prosenttia vuodessa.
SOTEHEN ei erittele eläköitymistä ja muuta poistumaa samalla tavalla, joten muun poistuman prosentteja ei verrata suoraan toisiinsa. Lähihoitajilla Halin eläköitymisen ja muun poistuman yhteenlaskettu vaikutus on kuitenkin noin 4 100 henkilöä vuodessa ja SOTEHENin uraprofiileihin perustuva kokonaispoistuma noin 4 400 henkilöä vuodessa. Luvut eivät kuvaa täysin samoja virtoja, mutta niiden sama suuruusluokka antaa vertailukohdan Halin poistumaoletuksille.
Maahanmuuttoa tarkastellaan erikseen skenaariona
Halin maahanmuuttoskenaariot kuvaavat havaittuun kehitykseen perustuvasta perusurasta poikkeavaa kehitystä. Koko sote-alalla matalan ja korkean skenaarion vaikutus on noin ±6 200 henkilöä vuoteen 2040. SOTEHENissä maahanmuutto sisältyy tarjontaennusteeseen eri tavalla, joten lukuja ei tulkita saman oletuksen suoraksi vertailuksi. SOTEHEN antaa kuitenkin maahanmuuton henkilöstövaikutukselle suuntaa antavan vertailukohdan: vaikutus on koko vertailukelpoisessa sote-ammattijoukossa noin +10 700 henkilöä vuoteen 2040. Ammattiryhmittäin erot ovat suuria; esimerkiksi lähihoitajilla SOTEHENin noin +3 000 henkilön vaikutus asettuu Halin skenaariohaarukan (noin ±3 800) sisälle, kun taas lääkäreillä SOTEHEN antaa maahanmuutolle selvästi suuremman roolin kuin Halin herkkyystarkastelu.
Ennuste ei kuvaa täydellisesti toimivia työmarkkinoita
Laskennallinen kumulatiivinen erotus ei tarkoita, että sama määrä työntekijöitä ja avoimia tehtäviä kohtaisi automaattisesti. Työvoiman alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus, työn ja osaamisen kohtaanto sekä työllistymiseen liittyvä normaali kitka merkitsevät, että toimivat työmarkkinat tarvitsevat myös jonkin verran laskennallisen vähimmäistarpeen ylittävää työvoimareserviä.
Keskeiset lähteet
- THL: Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2022
- Tilastokeskus: Työssäkäynti
- Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu
- Keva
- STM 2025:8
- THL / SOTEHEN (2024)
Lisätiedot
Esa Jokinen
Asiantuntija, elinkeinopolitiikka
040 5885334
Vastuualueet: Terveyspalvelut, sote-investoinnit, työvoima, verotus