Työsuhteen päättäminen henkilökohtaisella perusteella
Työsopimuslain mukaan työsuhde voidaan päättää joko työntekijän tai työnantajan aloitteesta. Työntekijän ei tarvitse perustella, miksi hän haluaa irtisanoa työsuhteensa. Työnantaja sen sijaan tarvitsee työsuhteen päättämiseen yksilöön liittyvällä syyllä työsopimuslaissa tarkoitetun perusteen.
Työnantaja voi päättää työsuhteen seuraavilla tavoilla:
- purkamalla työsuhteen koeajalla, jos koeajasta on sovittu työsuhteen alussa
- irtisanomalla työsopimuksen henkilöön liittyvästä asiallisesta syystä
- purkamalla työsuhteen erittäin painavasta syystä
- pitämällä työsuhdetta purkautuneena, jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta pätevää syytä
Yksilöperusteisissa työsuhteen päättämisissä kannattaa kääntyä työsuhdeneuvonnan puoleen. Jokaista tilannetta tulee arvioida tapauskohtaisesti. Epäselvissä tilanteissa olosuhteiden oikeudellista merkitystä kannattaa selvittää asiantuntijan kanssa.
Koeaikapurku
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen alkuun koeajan. Koeajan enimmäispituus on työsopimuslain mukaan kuusi kuukautta ja enintään puolet määräaikaisen työsuhteen kestosta. Koeaikana työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa heti ilman irtisanomisaikaa.
Koeajan kuluessa voidaan puolin ja toisin arvioida, sopivatko työ ja tekijä toisilleen. Koeaikana työsopimusta ei saa purkaa syrjivillä tai muuten koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.
Jos koeaikapurkuun päädytään, kirjataan työsuhteen päättämisperusteeksi koeaika. Jos koeaikapurku riitautetaan, on tarpeen selvittää syyt, miksi työntekijä on ollut soveltumaton tehtävään.
Varoitus
Jos työntekijä on laiminlyönyt tai rikkonut työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan, häntä ei saa yleensä irtisanoa, ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.
Varoituksesta ei tarvitse neuvotella työntekijän kanssa, koska sen antaminen perustuu työnantajan harkintaan. Työntekijää on yleensä kuitenkin aiheellista kuulla varoituksen antamisen yhteydessä.
Varoituksen on oltava konkreettinen ja sisällettävä selkeästi viesti, että työsuhde päättyy, jos varoituksessa mainitut ongelmat jatkuvat. Varoituksen voi antaa suullisena tai kirjallisena. Varoitus kannattaa antaa kirjallisena.
Työsuhteen irtisanominen työntekijään liittyvällä perusteella
Työnantaja voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen asiallisesta syystä.
Työsopimuslain mukaan asiallisena syynä voidaan pitää ainakin työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden rikkomista tai laiminlyöntiä, joita voivat olla muun muassa:
- työnjohto-oikeuden rajoissa annettujen määräysten noudattamatta jättäminen
- töiden laiminlyönti
- perusteeton poissaolo
- epäasiallinen käytös
- huolimattomuus työssä
Lisäksi työsopimuslain mukaan asiallisena syynä voidaan pitää myös sellaista työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, jonka vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Tällaisia tilanteita voivat olla muun muassa:
- työkyvyttömyystilanteet
- muut ”työntekijän riskipiiriin kuuluvat” tilanteet (esimerkiksi vapausrangaistus, ajokortin menettäminen)
Päättämisperusteen on oltava objektiivisesti arvioiden riittävän painava ja peruste on arvioitava ottamalla kokonaisuus huomioon. Ennen irtisanomista työntekijälle on yleensä annettava varoitus, ellei irtisanomisen perusteena ole niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.
Tietyissä tapauksissa työnantajan on selvitettävä, voidaanko irtisanominen välttää sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Uudelleensijoitusvelvollisuus rajoittuu tilanteisiin, joissa työntekijän edellytykset suoriutua työstä ovat muuttuneet. Yleisimmin tämä viittaa työsuhteen päättämiseen työkyvyn olennaisen ja pitkäaikaisen alenemisen vuoksi.
Työsuhteen purkaminen
Työnantaja voi poikkeuksellisesti purkaa työsopimuksen päättymään heti vain erittäin painavasta syystä.
Tällainen työsopimuksen välitön purku edellyttää, että työntekijä on rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteen velvoitteita niin niin vakavasti, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Tällainen syy voi olla esimerkiksi se, että työntekijä on syyllistynyt rikokseen työtehtävässään.
Työsopimus on purettava viimeistään 14 päivän kuluessa siitä, kun työnantaja on saanut tiedon purkuun oikeuttavasta tapahtumasta. Sekä toistaiseksi voimassa oleva että määräaikainen työsopimus voidaan purkaa purkuperusteilla.
Työsuhteen purkautuneena pitäminen
Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta tuona aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien.
Käytännössä työsopimuksen purkautuneena pitäminen edellyttää, että:
- työntekijän poissaolo on luvaton ja
- työntekijä laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa ilman pätevää syytä.
Edellytyksiä, joilla työsopimus voidaan katsoa purkautuneeksi, on arvioitava tilannekohtaisesti.
- Jos työntekijä ei ole voinut ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle hyväksyttävän esteen vuoksi, työsopimuksen purkautuminen peruuntuu.
- Jos työntekijä on ilmoittanut poissaolostaan, työsopimusta ei voida käsitellä purkautuneena, vaikka poissaololle ei olisikaan työnantajan mielestä pätevää perustetta.
- Työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena, vaikka poissaololle olisikin jälkikäteen arvioiden pätevä syy, jos työntekijä ei ole ilmoittanut poissaolostaan työnantajalle.
Jotta työsopimuksen purkautuneena pitäminen peruuntuu, työntekijän on näytettävä, että hän ei ole pystynyt ilmoittamaan poissaolostaan työnantajalle seitsemän päivän aikana. Työsopimuksen purkautumisen peruuntumisen perusteeksi ei riitä esimerkiksi pelkästään se, että työntekijä toimittaa työnantajalle jälkikäteen lääkäritodistuksen.
Työnantajalla on selonottovelvollisuus eli toisin sanoen työntekijän poissaolon syy on pyrittävä selvittämään kohtuullisin toimenpitein. Jotta työsopimusta voidaan pitää purkautuneena, työnantajalla ei ole voinut olla tiedossa työntekijän poissaolon syytä eikä työnantaja ole voinut päätellä sitä muistakaan olosuhteista. Selonottovelvollisuus on huomioitava erityisesti silloin, jos työntekijä on ollut sairauslomalla ja jättää palaamatta töihin ilmoittamanaan ajankohtana.
Jos työntekijä ei vastaa työnantajan yhteydenottoihin, työsuhteen päättämisen kynnys ylittyy yleensä selvästi, kun poissaolo on jatkunut seitsemän päivää. Jos työnantaja tietää, että työntekijä on sairautensa vuoksi kykenemätön kaikkeen yhteydenpitoon, työnantajan on pääteltävä, että työsopimuksen purkautuneena pitämiselle ei ole edellytyksiä ja että sairauspoissaolo jatkuu. Työnantajan on siis tapauskohtaisesti pääteltävä käytettävissä olevien tietojensa avulla, täyttyvätkö työsuhteen purkautuneena pitämisen edellytykset.
Seitsemän päivän jaksoon lasketaan mukaan kaikki kalenteripäivät, myös viikonloput. Poissaolojaksolle sijoittuvat arkipyhät (esim. pääsiäinen, joulunpyhät) saattavat kuitenkin oikeuskäytännön mukaan pidentää työsopimuksen purkautumiseen tarvittavan poissaolojakson kestoa.
Kun työnantaja katsoo työsopimuksen purkautuneen, työnantajan on ilmoitettava asiasta työntekijälle ja maksettava lopputili. Työsopimuksen katsotaan tällöin päättyneen heti ensimmäisestä poissaolopäivästä lukien.
Jos työntekijä on luvatta pois töistä, hänen menettelyään voidaan arvioida normaalin työsopimuksen irtisanomis- ja purkuoikeuden kautta, vaikka työsopimuksen purkautuneena pitämisen edellytykset eivät täyttyisikään.
Menettelytavat
Työsuhteen päättämiselle työntekijään liittyvillä perusteilla tai varoituksen antamiselle ei ole säädetty työsopimuslaissa määrämuotoa, mutta näihin liittyvät ilmoitukset on syytä antaa todistettavasti joko kirjallisesti siten, että työntekijä kuittaa saaneensa sen, tai todistajan läsnä ollessa.
Jos ilmoitusta ei voida antaa henkilökohtaisesti, se voidaan toimittaa postitse tai sähköisesti. Ilmoituksen katsotaan tulleen työntekijän tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, ellei voida osoittaa, että työntekijä on saanut sen tietoonsa aiemmin. Jos työntekijä on vuosilomalla, katsotaan kirjeitse tai sähköisesti ilmoitettu työsuhteen päättäminen tulleen vastaanotetuksi vasta loman päättymistä seuraavana päivänä. Ilmoituksen lähettäminen on syytä tehdä todistettavasti esimerkiksi kirjattuna kirjeenä.
Työsuhteen päättämisen yhteydessä työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteista ja lausua oma käsityksensä asiasta. Työntekijällä on oikeus käyttää avustajaa, jonka hän itse tilaisuuteen nimenomaisesti pyytää.
Ensisijaisesti kuulemistilaisuus ja työsuhteen päättämisestä ilmoittaminen pyritään toteuttamaan työaikana henkilökohtaisesti. Tarvittaessa nämä on mahdollista toteuttaa myös työntekijän poissaolon, kuten sairausloman aikana.