Ohjeet jäsenille

Keräämme tälle sivulle relevantteja ohjeita ja ohjeistuksia jäsenistöllemme.

Palvelusopimusten ehtojen noudattaminen

Järjestämisvastuun ja rahoitusmallin siirtyminen kunnista hyvinvointialueille ja valtiolle ei itsessään ole muuttanut palveluntuottajan ja hyvinvointialueen välisen sopimuksen sisältöä eikä sopimuksen ehtoja.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla saavutettiin neuvotteluratkaisu 8.6.2023 ja tällöin solmittiin yhteensä 2 vuoden ja 8 kuukauden sopimuskausi. Palkankorotusten määrät ja ajankohdat sekä muut tarvittavat tiedot löytyvät nettisivuiltamme. Myös edellisten TES-kausien tiedot on saatavilla sivuiltamme.

Kuinka toimia, jos katsot, että hyvinvointialue ei noudata sopimusten ehtoja?  

Palveluntuottajan on syytä pyytää sopimuksen ehtoihin liittyvässä ristiriitatilanteessa hyvinvointialueen esityksestä kirjallinen ja muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Julkisista hankinnoista annetun lain mukaisissa ostopalveluissa sekä palvelusetelilain perusteella myönnetyissä palveluseteleissä on kyse julkisella järjestämisvastuulla olevista palveluista.

Palveluntuottaja voi päätöksen saatuaan tehdä sopimuksen ehdoista poikkeavasta päätöksestä oikaisuvaatimuksen hyvinvointialueelle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Mikäli päätös on saatu sähköisesti tiedoksi, katsotaan tiedoksisaannin olevan kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Mikäli päätös on saatu kirjeitse, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Neljäntoista päivän määräaika on sitova, joten mahdollinen oikaisuvaatimus kannattaa joka tapauksessa toimittaa hyvinvointialueelle hyvissä ajoin ennen määräajan päättymistä.

Jos kyse on viranhaltijapäätöksestä, osoitetaan oikaisuvaatimus aluehallitukselle. Oikaisuvaatimus on syytä jättää aluehallituksen lisäksi hyvinvointialueen kirjaamoon diaariin merkittäväksi. Mikäli palveluntuottaja katsoo, että hyvinvointialueen lähettämä päätös ei vastaa ostopalvelusopimusta, mutta ei reagoi saamaansa päätökseen mitenkään, katsoo hyvinvointialue, että palveluntuottaja on hyväksynyt hinnantarkistusehdotuksen sellaisenaan.

Oikaisuvaatimuksen tulee pohjautua palveluntuottajan solmiman sopimuksen ehtoon ja siinä tulee esittää palveluntuottajakohtaiset perustelut sopimuksen tarkistamiselle.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti (sähköisen asiakirjan katsotaan täyttävän vaatimuksen kirjallisesta muodosta). Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta ja se, miten päätöstä halutaan oikaistavaksi. Lisäksi oikaisuvaatimus on perusteltava palveluntuottajakohtaisesti. Oikaisuvaatimukseen tulee liittää palveluntuottajaa asiassa edustavan yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot (myös sähköpostiosoite mahdollista päätöksen ilmoittamista varten).

Lisää oikaisuvaatimusohjeita löytyy esimerkiksi Kuntaliiton sivuilta.

Oikaisuvaatimusta varten tarvitaan siis palveluiden järjestäjän tekemä hallintopäätös. Päätöksen liitteenä tulee kuitenkin aina olla oikaisuvaatimusosoitus ja määräaikojen laskeminen aloitetaan siitä, kun palveluntuottajalla on käytettävissään päätös muutoksenhakuosoituksineen. Pelkkä meilitse tehty yksipuolinen ilmoitus hinnantarkistuksen tasosta ei ole riittävä, eikä täytä valituskelpoisen päätöksen reunaehtoja.

Palvelusetelin arvojen korotukset kustannusnousuja vastaavasti

Palvelusetelilain 7 §:n mukaan palvelusetelin arvon on oltava kohtuullinen ja tämä vaatimus pitää sisällään myös vaatimuksen palvelusetelin arvon korottamisesta kustannusten noustessa. Tilanteen parantamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että palvelusetelituottajat ovat omilla alueillaan aktiivisia ja käynnistävät neuvotteluita palveluseteleiden arvojen korottamiseksi tämän hetken kustannuksia vastaaviksi.

Eduskunnan oikeusasiamies on antanut vammaispalvelun palveluseteleiden arvoihin liittyen päätöksen 30.11.2021. Tämän päätöksen periaatteita voi hyvin käyttää perusteena myös muiden kuin vammaispalveluiden palveluseteleiden arvon kehityksen seurannassa.

Palvelusetelin osalta huomion arvoista on, että mikään järjestämistapa ei saa vaarantaa asiakkaan subjektiivisen oikeuden toteutumista. Vaikka asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä ja hyvinvointialueen on järjestettävä palvelu siinä tapauksessa muulla tavoin, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hyvinvointialue voisi määrätä palvelusetelin arvon asiakkaan näkökulmasta kohtuuttoman alhaiseksi. Hyvinvointialueen on arvioitava myös omaa toimintaansa kriittisesti, ja palvelusetelin arvo ei voi esimerkiksi poiketa merkittävästi ostopalveluiden keskihinnasta tai hyvinvointialueen oman tuotannon yleisestä kustannustasosta. Palvelusetelin arvon tulee olla realistinen arvio siitä, millä kustannuksilla palvelun voi tuottaa, ja hyvinvointialue ei voi olettaa systemaattisesti, että yksityinen tuottaja voisi tuottaa palvelun merkittävästi alemmilla kustannuksilla kuin verovaroin tuotettujen hyvinvointialueen itse tuottamien palveluiden kustannukset ovat.

Jos palvelusetelin arvon korottamisesta edellisen kerran on kulunut esimerkiksi useampia vuosia, voidaan olettaa jo lähtökohtaisesti, että arvo ei vastaa tämän hetken kustannuksia, koska kaikki kustannukset ovat kohonneet merkittävästi parin viime vuoden aikana esimerkiksi inflaation, palkkakustannusten, energian hinnan jne. kohoamisen seurauksena.

Lisätiedot:

Laitinen Arja

Arja Laitinen

Väliaikainen toimitusjohtaja, Johtaja, hoiva ja osaaminen

040 868 0980

Lisätiedot


Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortti 

Asiakastietoja käsittelevät henkilöt, palvelunantajat, tietotekniset laitteet ja valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut on tunnistettava todentamalla. Jotta vaadittavien tietojen kirjaaminen ja vieminen asiakastiedon arkistoon onnistuu, tulee ammattihenkilöillä olla voimassa oleva ammattikortti. Ammattikortilla on mahdollista tunnistautua luotettavasti sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin ja tehdä sähköisiä allekirjoituksia

Lainsäädäntö tai mikään muukaan viranomaisten ohjaus ei ota kantaa siihen, kenen vastuulla on hankkia ammattikortti, kortinlukija, ohjelmistot tai kenen vastuulla ovat kokonaisuudesta aiheutuvat kustannukset. HALI katsoo, että ammattikortin hankkiminen on työntekijän velvollisuus. Työnantaja voi oman harkintansa mukaan osallistua kortin hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin esimerkiksi maksamalla rekisteröintipisteen palvelusta tai antamalla työntekijän hoitaa korttiasia työajalla.

Ammattikortin luonteesta
  • Ammattivarmenne on haltijansa sähköinen henkilöllisyys
  • Kortti on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa toisen henkilön käytettäväksi
    • Kortti on sidottu kortinhaltijan ammattioikeuteen
    • Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö käyttää korttia valtakunnallisesti kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa
    • Kortti siirtyy henkilön mukana hänen vaihtaessa esimerkiksi työpaikkaa
  • Ammattikortilla on mahdollista tunnistautua luotettavasti sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin ja tehdä sähköisiä allekirjoituksia
  • Varmenteen haltija on vastuussa toimikortin käytöstä, kortilla tekemistään oikeustoimista ja niiden taloudellisista seuraamuksista
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattivarmenteen haltijan on noudatettava varmenteen käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettuun lakiin ja sähköisestä lääkemääräyksestä annettuun lakiin sisältyvää sääntelyä
Ammattikortin hakeminen

Sote-ammattikortti on henkilökohtainen ja se on sidottu kortinhaltijan ammattioikeuteen. Kukin ammattihenkilö hakee kortin itse. Kortin hakijalla täytyy olla voimassa oleva ammattioikeus Terhikki- tai Suosikki-rekisterissä. Ammattikortti on maksuton, mutta julkisen terveydenhuollon rekisteröintipisteet voivat periä rekisteröintipalveluistaan maksun. Mahdollisen palvelumaksun voi tarkistaa rekisteröintipisteestä. Työnantaja voi halutessaan maksaa kortin hankkimisesta työntekijälle aiheutuneita kustannuksia. 

Jos organisaatiossanne työskentelee ammattihenkilöiden lisäksi muuta henkilöstöä (esimerkiksi vastaanottosihteereitä tai IT-konsultteja), heille tilataan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö- tai toimijakortti. Lisätietoa varmenteista ja korteista sosiaali- ja terveydenhuollolle löytyy Digi- ja väestötietoviraston (DVV) sivuilta.

Ammattikortin voimassaolo

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö voi työskennellä yhdellä kortilla valtakunnallisesti kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Ammattikortti on voimassa viisi vuotta, ellei ammattioikeuteen liity jokin voimassaoloaikaa rajoittava tekijä. Jos organisaatiossanne työskentelee ammattihenkilöiden lisäksi muuta henkilöstöä (esimerkiksi vastaanottosihteereitä tai IT-konsultteja), heille tilataan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö- tai toimijakortti. 

Jotta korttia voi käyttää tunnistautumiseen, on kortti ensin aktivoitava. Lisäksi on hyvä tietää, että osan potilas- ja asiakastietojärjestelmistä käyttö vaatii ammattihenkilön kortin tietojen syöttämistä järjestelmään. 

Lisätietoa varmenteista ja korteista sosiaali- ja terveydenhuollolle löytyy Digi- ja väestötietoviraston (DVV) sivuilta.

Lisätiedot:

Talvitie Jarno

Jarno Talvitie

Asiantuntija, elinkeinoasiat

050 569 5755

Lisätiedot


HALIn poiminnat sosiaali- ja terveysministeriön työnjako-ohjeesta

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti marraskuussa 2021 ohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Osana työryhmän työskentelyä valmistui strateginen tiekartta vuosille 2022–2027, yli 40 konkreettista toimenpidettä vuosille 2022–23 sekä suosituksia ja selvityksiä eri näkökulmista. 

Samassa yhteydessä peruspalveluministeri Kiurun johdolla työmarkkinaosapuolet valmistelivat ja hyväksyivät ohjeen sosiaali- ja terveydenhuollon työjaosta.

STM:n Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus -hankkeen sivuilla on työnjakoon
liittyvä oma osio työnjaon uudelleenarvioinnin ja toteutukseen liittyvistä ohjeistuksista. Usein kysyttyjä
kysymyksiä -osioon pääset tästä.

HALIn poiminnat sosiaali- ja terveysministeriön työnjako-ohjeesta

halin-poiminnat-sosiaali-ja-terveysministerion-tyonjako-ohjeesta.pdf, 180 kt, 23.10.2023

pdf

Lisätiedot:

Laitinen Arja

Arja Laitinen

Väliaikainen toimitusjohtaja, Johtaja, hoiva ja osaaminen

040 868 0980

Lisätiedot