Julkisuudessa on jälleen esitetty työterveyshuollon sairaanhoidon purkamista ja työssäkäyvien hoidon siirtämistä julkiseen terveydenhuoltoon. Hyvinvointiala Hali ry muistuttaa, että työterveyshuollon purkaminen ei vahvistaisi julkista terveydenhuoltoa. Se siirtäisi lisää potilaita jo kuormittuneisiin julkisiin palveluihin, mutta työnantajien työterveyshuoltoon käyttämä rahoitus ei seuraisi mukana.
Työterveyshuollon piirissä on noin 2,1 miljoonaa työntekijää eli 92 prosenttia palkansaajista. Hoitoon pääsee usein jo samana päivänä. Julkisessa perusterveydenhuollossa yli puolet ihmisistä joutuu odottamaan lääkärille pääsyä yli kaksi viikkoa.
Ero näkyy myös hoidon jatkuvuudessa. Vuonna 2025 hoidon jatkuvuutta mittaava COC-indeksi oli työterveyshuollossa keskimäärin 0,49, kun julkisessa perusterveydenhuollossa se oli 0,28.
”Työterveyshuollossa ei ole kyse vain nopeasta lääkärille pääsystä. Sen vahvuus on jatkuva hoitosuhde sekä terveyden, työn ja työkyvyn yhdistäminen. Työkyvyn ongelmat voidaan tunnistaa varhain ja työntekijää voidaan auttaa jatkamaan työssä tai palaamaan sinne turvallisesti”, sanoo Halin terveyspalvelujohtaja ja asiantuntijalääkäri Emma Kajander.
Työterveyshuolto on muutakin kuin sairaanhoitoa
Työterveyshuollossa on tärkeää erottaa lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto ja työnantajien vapaaehtoisesti järjestämä sairaanhoito. Ehkäisevällä työterveyshuollolla työnantajat täyttävät lakisääteistä velvollisuuttaan ehkäistä työstä ja työoloista aiheutuvia terveysvaaroja ja tukea työntekijöiden työkykyä.
Tämän lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen sairaanhoitoa vapaaehtoisesti. Työnantajien järjestämä sairaanhoito täydentää ja osin paikkaa julkista perusterveydenhuoltoa. Sen laaja käyttö kertoo osaltaan siitä, etteivät julkiset palvelut pysty nykyisin vastaamaan riittävän nopeasti kaikkeen työikäisten hoidon tarpeeseen.
Tavoitteena voi hyvin olla niin toimiva julkinen perusterveydenhuolto, ettei työnantajien tarvitse ostaa nykyisessä laajuudessa tavallista perustason sairaanhoitoa. Sitä ei kuitenkaan saavuteta estämällä työnantajia hankkimasta työntekijöidensä tarvitsemia palveluja.
Työterveyshuollon rahat eivät siirtyisi hyvinvointialueille
Työterveyshuollon todelliset kokonaiskustannukset ovat Kelalle ilmoitettuja kustannuksia suuremmat. Vuonna 2024 Kelalle ilmoitetut kustannukset olivat noin 1,3 miljardia euroa, mutta luku ei sisällä kaikkia työnantajien maksamia työterveyshuollon palveluja. Kaikkia kustannuksia ei ilmoiteta Kelalle muun muassa sen jälkeen, kun korvausten enimmäismäärä on täyttynyt.
Todellisten kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 1,5–1,7 miljardia euroa vuodessa. Työnantajat maksavat tästä valtaosan. Arvion perusteella ne käyttävät työterveyshuollon palveluihin suoraan omaa rahaansa yli miljardi euroa vuodessa.
Lisäksi työterveyshuoltoa rahoitetaan hieman yli 500 miljoonalla eurolla sairausvakuutusmaksuista, joita kerätään työnantajilta, palkansaajilta ja yrittäjiltä. Valtion suora rahoitus on tähän verrattuna hyvin pieni. Vuonna 2024 valtio rahoitti noin miljoonalla eurolla maatalousyrittäjien työolosuhdeselvityksistä maksettavia korvauksia.
”Jos työterveyshuoltoa heikennetään, työnantajien käyttämä yli miljardi euroa ei siirry hyvinvointialueille. Ihmiset ja heidän hoidon tarpeensa kyllä siirtyvät. Siksi on kysyttävä, millä hyvinvointialueet rahoittaisivat yli kahden miljoonan työssäkäyvän tarvitsemat palvelut”, sanoo Halin toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma.
Suomalaiset eivät halua romuttaa työterveyshuoltoa
Halin Verianilla lokakuussa 2026 teettämässä kansalaiskyselyssä 63 prosenttia suomalaisista katsoi, ettei työssäkäyvien sairaanhoitoa pidä siirtää julkisiin terveyskeskuksiin. Siirtoa kannatti 17 prosenttia. Kyselyyn vastasi 2 033 täysi-ikäistä.
”Työterveyshuoltoa pitää kehittää ja tarpeettomia tutkimuksia tai hoitoja karsia, kuten muuallakin terveydenhuollossa. Ratkaisu ei kuitenkaan ole toimivan järjestelmän purkaminen. Monikanavaisuus tuo Suomeen lisää rahoitusta, kilpailua ja hoitokapasiteettia. Sitä kannattaa hyödyntää, ei romuttaa”, Aunesluoma päättää.
Lisätiedot
Emma Kajander
Terveyspalvelujohtaja, asiantuntijalääkäri
040 533 0980
emma.kajander@hyvinvointiala.fi
Vastuualueet: Terveyspalvelut