Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvua voitaisiin merkittävästi hillitä, HALI arvioi. Arvio perustuu muun muassa kustannusten läpinäkyvyyden parantamiseen, Kela-korvausten kohdentamiseen ja kehittämiseen, teknologisten ratkaisujen käyttöönottoon ja sairauslomilta paluun nopeuttamiseen.

Avain onnistuneeseen kustannusten kasvun hillitsemiseen on vertailun parantaminen ja tehokkaiden käytäntöjen jalkauttaminen kaikille hyvinvointialuille. Nykytilanteessa samoja sote-palveluita tuotetaan merkittävästi erilaisin kustannuksin. HALIn selvityksen mukaan esimerkiksi julkisten hoivapalvelujen kustannukset ovat keskimäärin 30 prosenttia yksityisen tuottamia hoivapalveluja kalliimpia.   

”Kustannusero on merkittävä ja osoittaa kuntien alihinnoitelleen yksityiseltä ostamansa palvelut”, sanoo HALIn terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kause. ”Jo sillä, että velvoittaisimme julkista puolta avaamaan omien sote-palveluidensa kustannukset, mahdollistaisimme vertailun eri tuottajien välillä ja parantaisimme kustannustehokkuutta”, hän jatkaa.   

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista, tehokkuudesta ja jonotilanteesta ei tällä hetkellä saa vertailukelpoista tietoa, jolloin myöskään palveluiden vertailu julkisen, yritysten ja järjestöjen välillä ei ole mahdollista.   

Työterveyslaitoksen mukaan jopa miljardiluokan säästöjä yhteiskunnalle ja työnantajille voitaisiin saavuttaa Työote-mallin laajalla käyttöönotolla. Yhden sairauspoissaolopäivän kustannus on työnantajalle ja yhteiskunnalle 420 euroa. Työote-mallissa tavoitteena on saada sairauslomalla oleva työntekijä nopeammin takaisin töihin. Erikoissairaanhoidossa vältetään tällöin kirjoittamasta pitkiä sairauspoissaoloja ja potilaan työkykyyn liittyvät asiat ohjataan työterveyshuoltoon. Työterveyshuollossa arvioidaan sopivan mittainen sairauspoissaolo, sekä tehokas kuntoutus yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa. Esimerkiksi lonkan ja polvien tekonivelleikkauksissa toipilasaikoja on Työote-mallia hyödyntäen lyhennetty neljänneksellä.  

Teknologisilla ratkaisuilla voidaan kohdentaa työvoiman käyttöä järkevämmin. Esimerkiksi älylattiat toisivat turvaa ikääntyneille yöaikaan ja mahdollistaisivat henkilöstöresurssien siirron päiväaikaan, kun asiakkaat ovat hereillä. Yhden yöhoitajan siirtäminen päivätyöhön vaikuttaa palkkakustannuksiin noin 20 000 euroa vuodessa. Teknologian laaja hyödyntäminen voisi mahdollistaa 870 hoitajan siirron päivävuoroon säästäen 17,4 miljoonaa euroa vuodessa.  

Rokotekustannuksista voitaisiin saada miljoonien eurojen säästöt, jos yritykset voisivat hankkia rokotteet suoraan lääketukusta lääkekeskustensa kautta. Tällä hetkellä rokotteet ja lääkkeet on hankittava apteekkien kautta, mikä johtaa kymmeniä prosentteja suurempiin kustannuksiin.  

Muita merkittäviä menojen kasvua hillitseviä ja tuottavuutta parantavia toimia ovat Kela-korvausten täsmänostaminen, henkilöstön pätevyysvaatimuksien tarkastelu vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja lasten varhaiskasvatuksessa, ennaltaehkäisy sote-datan liikkumista ja hyödyntämistä parantamalla sekä yritysten ja järjestöjen innovaatiotyön hyödyntäminen.