Suomalaiset pitävät kotitalousvähennystä tärkeänä, ja vuoden 2025 alussa voimaan astunut leikkaus näkyi sekä kuluttajien ostokäyttäytymisessä että yritysten henkilöstöpäätöksissä. Henkilöstövaikutukset ovat olleet merkittäviä: lähes joka kolmas alan yritys vähensi työpaikkoja ja joka viides lomautti työntekijöitä. Verianin toteuttama laaja kyselytutkimus osoittaa, että kotitalousvähennyksellä on merkittävä vaikutus kotimaiseen kulutukseen, työllisyyteen ja kansalaisten hyvinvointiin.
Suomalaisista 40 prosenttia pitää kotitalousvähennystä tärkeänä itselleen, selviää Verianin tuoreesta Kotitalousvähennys 2026 -tutkimuksesta. Osuus on korkea ottaen huomioon, että kyselyyn vastanneista 41 prosenttia oli käyttänyt kotitalousvähennystä viimeisen viiden vuoden aikana. Vähennystä käyttäneiden joukossa sen tärkeys nousi 69 prosenttiin.
Kotitalousvähennyksellä on merkitystä suomalaisten palveluhankinnoissa: reilu kolmannes kansalaisista arvioi sen vaikuttavan merkittävästi tai jonkin verran päätökseen ostaa palveluja. Kotitalousvähennystä aiemmin käyttäneistä peräti kaksi kolmasosaa kokee sen kannustavan käyttämään palveluja enemmän. Vähennyksen käyttö on sitä yleisempää, mitä iäkkäämmästä vastaajaryhmästä on kyse – myös lapsiperheet ovat merkittävä käyttäjäryhmä.
”Kotitalousvähennyksellä on selkeä merkitys suomalaisten palveluhankinnoissa. Vähennyksen määrän kasvattamisella voisi olla positiivisia vaikutuksia kotimaiseen kulutukseen, työllisyyteen, harmaan talouden torjuntaan sekä ikäihmisten ja lapsiperheiden hyvinvointiin”, toteaa tutkimuksen tekemiseen osallistunut veroasiantuntija Risto Walden.
Kotitalousvähennyksen leikkaus näkyy myös ikäihmisten hoivassa. Seitsemän prosenttia vastaajista oli hyödyntänyt kotitalousvähennystä vanhempien tai isovanhempien palveluissa. Heistä 28 prosenttia totesi siirtäneensä vanhempiensa tai isovanhempiensa hoivaa joko kokonaan tai osittain itselleen leikkausten takia. Näissä vastaajissa korostuvat erityisesti naiset, 35–44-vuotiaat ja pienituloiset. Leikkausten takia neljännes vastaajista pyrki siirtämään hoivavastuuta hyvinvointialueelle.
Tutkimuksessa kysyttiin myös suomalaisten näkemystä kotitalousvähennyksen sopivasta tasosta. Kotitalous- ja hoivatyön suosituimpana korvaustasona pidettiin 60 prosenttia, joka oli voimassa vuosina 2022–2024. Suomalaiset haluavat siis siivous- ja hoivapalvelujen korotetun kotitalousvähennyksen takaisin.
Leikkaus vähensi palveluhankintoja välittömästi
Kotitalousvähennystä leikattiin vuoden 2025 alusta: enimmäismäärä ja korvausprosentti pienenivät ja omavastuu kasvoi. Seuraukset näkyivät nopeasti. Vähennystä viimeisen viiden vuoden aikana hyödyntäneistä 31 prosenttia vähensi palveluostojaan leikkauksen jälkeen ja 8 prosenttia lopetti ne kokonaan. Vain neljäsosa vastaajista säilytti hankintansa ennallaan.
Eniten ostoja supistettiin kotitaloustöissä ja siivouspalveluissa, joissa 43 prosenttia kertoi vähentäneensä hankintoja. Toiseksi eniten leikkauksia tehtiin maalaustöissä ja pintaremonteissa.
Kolmannes yrityksistä vähensi työpaikkoja
Vähennysleikkaus on heijastunut voimakkaasti myös palveluja tarjoaviin yrityksiin. Verian toteutti erillisen kyselyn kotitalousvähennyksen piirissä olevia palveluja tarjoaville yrityksille, joista 72 prosenttia ilmoitti leikkauksen pienentäneen tilauskantaansa merkittävästi tai jonkin verran. Jopa 83 prosenttia yrityksistä arvioi kotitalousvähennyksen olevan nykyisellään jokseenkin tai täysin riittämätön.
Henkilöstövaikutukset ovat olleet konkreettiset: 31 prosenttia yrityksistä vähensi työpaikkoja ja 20 prosenttia lomautti työntekijöitä leikkauksen seurauksena. Irtisanomiset korostuivat siivous- ja hoivapalveluissa, lomautukset rakentamisen ja talotekniikan puolella. Lähes puolet yrityksistä totesi iäkkäiden hyödyntävän kotitalousvähennystä eniten.
Kotitalousvähennystä kehitettävä seuraavalla hallituskaudella
Tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennystä on mahdollista kehittää monin tavoin. Lähes puolet suomalaisista lisäisi palveluhankintojaan, jos vähennyksen määrä kasvaisi.
Ruotsissa kotitalousvähennys huomioidaan suoraan palvelun hinnassa. Palveluntarjoaja hakee vähennyksen tilauksen yhteydessä, jolloin palvelun tilaajan ei tarvitse hakea sitä jälkikäteen.44 prosenttia suomalaisista käyttäisi kotitalousvähennystä tai käyttäisi sitä enemmän, jos alennus näkyisi heti laskussa, eikä sitä tarvitsisi hakea itse. Ruotsin mallissa on merkittäviä harmaan talouden torjuntaa tehostavia rakenteita.
Järjestöt esittävät, että hallitusohjelmassa linjattaisiin kotitalousvähennyksen mallista ja hallitus sitoutuisi siihen ainakin koko vaalikaudeksi. Kotitalousvähennyksen ennakoitavuus hyödyttää niin kuluttajia, yrityksiä kuin kansantaloutta kokonaisuudessaan.
Tietoa tutkimuksesta
Kuluttajatutkimuksen aineisto kerättiin Verianin käyttämässä vastaajapaneelissa 30.1.–8.2.2026, ja siihen vastasi 2087 suomalaista. Tulokset on painotettu edustamaan 18 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään ± 2,2 prosenttiyksikköä.
Yritystutkimuksen aineisto kerättiin mukana olevien järjestöjen jäsenyrityksiltä 9.2.–20.4.2026. Tutkimukseen vastasi 552 yritystä. Yritysaineiston virhemarginaali on enimmillään ± 4,2 prosenttiyksikköä.
Kotitalousvähennys 2026 -tutkimuksen toteutti Verian RASI ry:n, ETU ry:n, Suomen Yrittäjien, Suomen Yrittäjänaisten, Omakotiliiton, Kiinteistötyönantajien, Talotekniikkaliiton, Hyvinvointiala Hali ry:n, Sähköteknisen kaupan liitto STK:n sekä Puuteollisuuden toimeksiannosta.
Lisätietoa
