Eduskunnassa käydään 7.5. lähetekeskustelu Valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2026–2029. Riihipäätöksistä eniten huomiota ovat saaneet puolustusmenoihin ja verotukseen liittyvät päätökset. Turvallisuutta ja kasvua ei kuitenkaan ole ilman laadukasta sosiaali- ja terveydenhuoltoa, joka huolehtii kansan toimintakyvystä ja hyvinvoinnista.
Alla Halin kolme huomiota puoliväliriihen sote-päätöksistä:
Teknologian hyödyntäminen sotessa vaatii mahdollistamista ja kannusteita
Hallitus päätti purkaa esteitä tekoälyn ja digitalisaation hyödyntämiselle, mikä on erinomainen suunta. Teknologian avulla voidaan tehdä asiakaslähtöinen tuottavuusloikka sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta se vaatii mahdollistavaa ja kannustavaa lainsäädäntöä.
Sote-alan teknologiaa koskevan lainsäädännön ei tule ensisijaisesti pyrkiä säästöihin, vaan lisäämään tuottavuutta, asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä työarjen sujuvuutta ammattilaisille. Hallituksen esitys teknologian hyödyntämisestä hoivakodeissa on parhaillaan lausunnoilla. Esitysluonnoksen mukaan teknologialla ei voitaisi alittaa 0,6 henkilöstömitoitusta, vaikka turvallisia ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja olisi. Jos luonnos etenee näin laiksi, teknologiasta ei saada tuottavuushyötyä ja tavoitellut säästötkin jäävät toteutumatta.
Sote-teknologia voi jatkossa olla yhä suuremmassa roolissa Suomen kasvun moottorina, kunhan päätöksiä tehdään viisaasti. Vahva pohja tälle on jo olemassa.
Katastrofaalisten järjestöleikkausten vaikutuksia minimoitava
Hallitus päätti riihessä 10 miljoonan euron lisäleikkauksesta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) jakamiin avustuksiin. Sote-järjestöjen avustuksiin on jo aiemmin kohdennettu huomattavia leikkauksia: tämän kauden leikkausten kokonaissumma on nyt 140 miljoonaa euroa. Näitä leikkauksia tulee vielä harkita.
Järjestöihin kohdistuvaa byrokratiaa pitää keventää. Lisäksi leikkausten ja uudistusten valmistelu tulee tehdä avoimesti ja yhteistyössä järjestöjen kanssa. Jotta leikkausten vaikutuksia voidaan minimoida, järjestöjen pitää voida itse päättää miten leikkaukset kohdentuvat niiden toiminnassa.
Järjestöleikkaukset vaarantavat heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palvelunsaannin sekä horjuttavat kansalaisyhteiskunnan tukipilareita, joita tässä ajassa pitäisi päinvastoin tukea. Jos järjestöt eivät pysty antamaan ihmisille tukea ja neuvontaa tai tuottamaan heidän tarvitsemiaan ennaltaehkäiseviä palveluita, riskinä on myös kustannusten kasvaminen säästöjen sijaan, kun paine hyvinvointialueiden palveluissa lisääntyy.
Hoitojonot voidaan leikata historiaan: erikoissairaanhoitoa palvelusetelillä
Hallitus päätti edistää palvelusetelien käyttöä alueilla, jotta palvelujen saatavuus paranee ja hoitotakuu toteutuisi. Helmikuun lopussa laittoman pitkissä erikoissairaanhoidon jonoissa oli yli 21 000 ihmistä. Pitkät hoitojonot heikentävät fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä työkykyä. Tämä aiheuttaa tarpeettomia työpanoksen ja palkkatulojen menetyksiä sekä pitkittyviä sairauslomajaksoja.
Pelkästään lonkan ja polven tekonivelleikkausten pitkät hoitojonot aiheuttavat jopa yli 100 miljoonan euron työpanoksen menetyksen, yli 20 miljoonan euron sairauspäivärahakustannukset ja lähes 10 miljoonan euron ansiotuloveromenetykset. Laittomien tekonivelleikkausjonojen purku maksaisi reilut 20 miljoonaa euroa. Jonot on mahdollista hoitaa historiaan, kun yksityisten palveluntuottajien kapasiteettia hyödynnetään.
Lisätiedot
