Tampereen yliopiston tekemä tuore selvitys osoittaa, että ikäihmisten parissa työtä tekevät suhtautuvat positiivisesti teknologian hyödyntämiseen hoivatyössä. Myös työperäiseen maahanmuuttoon suhtaudutaan positiivisesti.

Selvityksen on tehnyt Tampereen yliopiston gerontologian tutkimuskeskus GEREC. Tutkimusta varten hoivakotien työntekijöiltä kysyttiin heidän suhtautumisestaan muun muassa teknologian kasvavaan rooliin työssä sekä työperäisen maahanmuuton vaikutuksista työyhteisöihin.

Selvitysmuistion voi lukea kokonaisuudessaan Tampereen yliopiston nettisivuilla.


TEKNOLOGIA HYÖTYKÄYTTÖÖN HOIVAKODEISSA

Jopa 89 prosenttia tutkimukseen vastanneista on täysin tai lähes samaa mieltä siitä, että teknologia helpottaa käytännön työtä hoivakodissa. Erityisesti teknologiasta olisi hyötyä työn organisoinnissa ja asiakkaiden kuntoutuksessa.


Omaishoivan rooli kasvaa

Tutkimukseen osallistunut asiantuntijapaneeli piti todennäköisenä sitä, että hoiva-alan henkilöstöpula ja hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaukset johtavat epävirallisen hoivan lisääntymiseen. Kaikkia kasvavan omaishoidon vaikutuksia esimerkiksi työelämään ei vielä tunneta.


Tutkimuksen johtopäätökset ja suositukset

Teknologian mahdollisuudet ja haasteet

  • Hoiva-alalla suhtaudutaan teknologiaan myönteisesti
  • Suuri potentiaali mm. työn
    organisoinnissa, työn sujuvoittamisessa
    ja asiakkaiden kuntouttamisessa
  • Haasteena sääntely ja sen
    ristiriitaisuudet sekä alkuinvestointi

Suositukset

  • Tulee päättää mihin
    teknologiaa halutaan
    käyttää, kuka sitä
    käyttää ja miten sitä
    saa käyttää

Työperäinen maahanmuutto

  • Työntekijöille on tarve ja ulkomaiseen työvoimaan suhtaudutaan positiivisesti työpaikoilla
  • Haasteena pirstaloitunut sääntely ja valvonta

Suositukset

  • Byrokraattiset esteet
    työperäisen
    maahanmuuton
    hyödyntämisen tieltä
    on poistettava

Omaishoivan tulevaisuus

  • Yhteiskehitetyssä hyvinvointimallissa joustavat ja kestävät hoivaratkaisut ovat mahdollisia
  • Omaisten ei tule paikata palvelujärjestelmän puutteita
  • Läheisten kasvavan roolin työelämävaikutuksia ei tunneta

Suositukset

  • Omaishoivan kestävyyttä on arvioitava monitahoisesti

Hyvinvointiala HALI ry oli tutkimuksen pääasiallinen rahoittaja. Tutkimuksen rahoitukseen osallistuivat myös Attendo Oy, Esperi Care Oy, Foibekartano, Rinnekodit, Helsingin Diakonissalaitos, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry ja Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry