Kelan 65 vuotta täyttäneille suunnattu valinnanvapauskokeilu on lähtenyt hyvin käyntiin. Ensimmäiset kokemukset ja tutkimustulokset osoittavat, että eläkeikäiset ovat löytäneet palvelun ja päässeet aiempaa helpommin lääkärin vastaanotolle. Syys-joulukuussa 2025 kokeilun puitteissa tehtiin noin 67 000 vastaanottokäyntiä, mikä on noin 8 % kaikista 65 vuotta täyttäneiden avosairaanhoidon lääkärikäynneistä. Hoitoon pääsyn helpottuminen on ollut kokeilun keskeinen tavoite, ja sen voidaan todeta toteutuneen.
Valinnanvapauskokeilu on parantanut hoitoon pääsyä ja tuonut perusterveydenhuoltoon toimivan, täydentävän palvelukanavan. Eläkeikäiset ovat päässeet lääkärin vastaanotolle nopeasti, ja hoito on voitu aloittaa ajoissa tilanteissa, joissa viivästys olisi voinut heikentää hoidon vaikuttavuutta. Yksityiset palveluntuottajat ovat vastanneet kysyntään joustavasti ja tukeneet sujuvia hoitopolkuja. Kun kokeilu on osoittanut toimivuutensa käytännössä, on luontevaa tarkastella, miten tätä hyvää perustaa voidaan vahvistaa edelleen.
Tutkimukset osaksi sujuvaa hoitoa
Kelan ja THL:n tutkimustulokset osoittavat, että kokeilussa ovat asioineet eniten hyvätuloiset, joilla on aiempaa yksityistä palvelukäyttöä. Yksi syy tähän on varmasti kokeiluun kuuluvien tutkimusten omavastuuosuudet. Vaikka kokeilun puitteissa lääkärikäynnin saa aivan samalla kustannuksella kuin julkisessa perusterveydenhuollossa, on laboratorio- ja kuvantamistutkimuksissa tällä hetkellä 50 % omavastuu. On ymmärrettävää, että pienituloinen tämän takia on varovainen osallistumaan kokeiluun.
Kokeilun seuraava selkeä kehitystarve liittyykin tutkimuksiin ja niiden omavastuiden poistamiseen tai merkittävään pienentämiseen. Tätä kautta valinnanvapauskokeilusta saadaan aito, tasavertainen vaihtoehto julkisesti tuotetuille käynneille, myös pienituloisille.
Samalla nykyistä laboratorio- ja kuvantamistutkimusten valikoimaa tulisi hieman laajentaa. Näin varmistettaisiin, että hoitoketjut eivät turhaan katkea.
Omavastuiden selkeä pienentäminen ja tutkimusvalikoiman laajentaminen tukisivat kokeilun ydintä, eli nopeaa ja tarkoituksenmukaista hoitoa. Kun lääkäri voi määrätä tarvittavat perustutkimukset saman palvelukokonaisuuden sisällä, vältetään päällekkäisiä käyntejä ja turhaa viivettä. Hoito etenee suunnitelmallisesti, ja samalla myös kustannuksia voidaan hallita paremmin. Samalla myös laajentuisi kokeilun piirissä hoidettavien sairauksien kirjo.
Useampi käynti ja pysyvämpi hoitosuhde
Vaikka kolme lääkärikäyntiä vuodessa keskimäärin hyvin riittää 65 vuotta täyttäneille, yksilötasolla käyntikatto rajoittaa hoidon seurantaa ja mahdollisuutta rakentaa luottamuksellista hoitosuhdetta. Käyntimäärän maltillinen nosto, esimerkiksi viiteen käyntiin vuodessa, mahdollistaisi vastaanottojen ketjuttamisen ja hoidollisesti tarkoituksenmukaisemmat kokonaisuudet.
Tällöin valinnanvapauskokeilu avaisi aidon mahdollisuuden omalääkärimalliin, eli asiakkaan valinnanvapaudesta kumpuavaan hoidon keskittämiseen yhdelle ja samalle lääkärille. Malliin olisi myös helppo yhdistää sairaanhoitajan vastaanottokäynnit. Hoidon jatkuvuus tekee hoidosta tutkitusti vaikuttavampaa, ja valinnanvapaus lisää tätä ja asiakastyytyväisyyttä
Kela 65 -valinnanvapauskokeilu on osoittanut, että yksityinen ja julkinen voivat täydentää toisiaan toimivalla tavalla. Nyt on oikea hetki vahvistaa kokeilua ja kehittää sitä määrätietoisesti eteenpäin, jotta hyvät tulokset voidaan viedä seuraavalle tasolle ja yhä useampi ikääntynyt saa tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti.
