Yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla 78 prosenttia työntekijöistä suosittelisi työnantajaansa ystävälleen, selviää Työterveyslaitoksen tänään julkistetusta Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksesta. Tänä keväänä neljän suuren sote-yrityksen työntekijöille tehty kyselytutkimus toteutettiin viime syksynä myös kahdeksalla hyvinvointialueella. Työterveyslaitos julkaisi nyt ensimmäiset vertailukelpoiset tulokset yksityisen ja julkisen sote-sektorin työolojen välillä.
Hyvinvointialueiden työntekijöiden keskuudessa työnantajaansa suosittelisi 62 prosenttia – 16 prosenttiyksikköä yksityistä sektoria harvemmin. Sosiaalipalveluissa, kuten ikäihmisten hoivassa ja vammaisten asumispalveluissa ero oli suurempi: yksityisellä työnantajaansa suosittelisi 78 prosenttia, kun hyvinvointialueilla suosittelijoiden osuus jää 59 prosenttiin.
”Yksityisen korkea suositteluhalukkuus kertoo suuremmasta sitoutumisesta työnantajaan. Tekoja parempien työolojen puolesta tarvitaan joka päivä”, toteaa Hyvinvointiala Hali ry:n neuvottelujohtaja Jukka-Pekka Tyni.
Sote-alan työhön sitoudutaan vahvasti sekä julkisella että yksityisellä
Tutkimuksen mukaan yksityisen sote-sektorin työntekijöistä 82 prosenttia koki panostavansa työhönsä. Hyvinvointialueilla osuus oli jopa 86 prosenttia. Toisaalta taas työstressiä koki yksityisellä hieman harvempi. Työstressistä kertoneiden osuus oli yksityisellä 17 prosenttia ja hyvinvointialueilla 20 prosenttia. Lisäksi yksityisellä työ koetaan useammin palkitsevana. Tutkimuksen mukaan yksityisellä työstä sai vastinetta myös tunnustuksena ja arvostuksena useammin kuin hyvinvointialueilla.
Merkittävin ero yksityisen ja julkisen välillä löytyi yksittäisen työntekijän vaikutusmahdollisuuksista. Vaikutusmahdollisuudet muutoksiin ja muutosten kokeminen myönteisinä olivat huomattavasti korkeampaa tasoa yksityisen puolen vastauksissa. Yksityisellä 32 prosenttia sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista kertoi, ettei heillä ole vaikutusmahdollisuuksia muutoksiin työssään. Hyvinvointialueilla vaikutusmahdollisuuden puuttumisesta kertoi jopa 63 prosenttia eli liki kaksinkertainen osuus yksityiseen verrattuna.
”Yksittäisen työntekijän suuremmat vaikutusmahdollisuudet olivat odotettu tulos tutkimuksesta. Esimerkiksi mahdollisuudet vaikuttaa omiin työaikoihin ovat yksityisellä puolella vahvemmat”, toteaa Tyni.
Kysely osoitti yksityisen sosiaalipalvelualan olevan hienokseltaan julkista paremmassa asemassa myös monien muiden asioiden kuten työpaineiden, työstä palautumisen ja päätöksenteon oikeudenmukaisuuden osalta.
Työkyvyssä tasaista, yhteisöllisyydessä parannettavaa
Yksityisellä puolella 64 prosenttia ja julkisella puolella 66 prosenttia vastaajista koki työkykynsä hyväksi. Tässä oli kuitenkin ikä- ja ammattiryhmäkohtaisia eroja siten, että nuoremmissa ikäryhmissä koettiin useammin enemmän psyykkistä rasittuneisuutta ja jopa enemmän yksityisellä puolella. Julkisella puolestaan jouduttiin pohtimaan eettisesti haastavia tilanteita useammin, erityisesti sosiaalipalveluissa.
Ehkä mielenkiintoisin yksittäinen tulos koski työyhteisön yhteistyön toimivuutta. Yksityisen puolen tulos oli hieman heikompi tällä mittarilla mitattuna (67–70 prosenttia). Työtoverien ajan tasalla pitäminen (73–77) ja jokaisen työntekijän tuleminen ymmärretyksi ja hyväksytyksi (58–60) näyttäytyivätkin julkisen puolen hienoisena vahvuutena. Toisaalta taas työyhteisön innovatiivisuus oli saman verran korkeampaa tasoa yksityisellä puolella (48–43).
”Tämän tyyppisten kysymysten muotoilu on haasteellinen tulkinnan kannalta, sillä niissä viitataan enemmän käsitykseen työyhteisöstä kuin omaan konkreettiseen kokemukseen. Saattaakin olla, että yhteistyön toimivuus ja innovatiivisuus saavat yksityisen ja julkisen puolen työkontekstissa hieman eri merkityksen. Työyhteisöasiat ovat yhtä kaikki sellaisia, joita kannattaa pitää silmällä ja joihin on järkevää panostaa”, kannustaa Tyni.
Työnantajan toimilla on merkitystä – sote-työn perusluonne yhdistää sektoreita
Tulokset kertovat kokonaisuudessaan siitä, että sote-työn luonne on pohjimmiltaan samankaltaista sektorista tai organisaatiosta riippumatta. Työ perustuu yhdenmukaiseen koulutukseen ja ammattikäytäntöön, asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseen sekä toimiviin työn tekemisen edellytyksiin.
Työnantajan toimilla voi kuitenkin olla ratkaiseva vaikutus siihen, millaiseksi työympäristö muodostuu arjessa. Työterveyslaitoksen ansiokkaan tutkimuksen tulokset korostavat erityisesti sosiaalipalveluissa sellaisen työympäristön merkitystä, jossa työ koetaan merkitykselliseksi, sujuvaksi käytännössä ja inhimillisesti kestäväksi.
Pieni askel osallistujaorganisaatioille, suuri yksityiselle sosiaalipalvelualalle
”Työhyvinvointitutkimus mahdollisti ensimmäistä kertaa luotettavan vertailun yksityisen ja julkisen sote-alan työhyvinvoinnista. Aiemmin vertailu on ollut vaikeaa, koska kyselyt ja mittarit ovat eronneet toisistaan. Kiitämme kyselyyn osallistuneita jäsenorganisaatioitamme ja toivomme, että jatkossa työhyvinvointia seurataan yhtenäisin mittarein eri työnantajasektoreilla”, päättää Tyni.
Kyselyyn vastasi yli 8 000 yksityisen palvelualan työntekijää, pääosin sosiaalipalveluista. Vertailuna käytetyssä julkisen puolen kyselyssä vastaajia oli noin 6 700. Vastausprosentti oli yksityisellä 34 ja julkisella 54, eroa selittävät osin henkilöstön ikä- ja työsuhderakenteet.
Työterveyslaitoksen raportti: Mitä kuuluu yksityisten sote-yritysten työhyvinvoinnille 2026
Lisätietoa
Jukka-Pekka Tyni
Neuvottelujohtaja
jukka-pekka.tyni@hyvinvointiala.fi
Vastuualueet: Terveyspalvelualan ja sosiaalialan järjestöjen TES
Esa Jokinen
Asiantuntija, elinkeinopolitiikka
040 5885334
Vastuualueet: Terveyspalvelut, sote-investoinnit, työvoima, verotus
