Eduskuntavaalit 2023

Voidaanko pitkille hoitojonoille tehdä jotain? Mikä avuksi siihen, että vanhukset saavat nopeammin turvallisen hoivakotipaikan? Nyt valituilla kansanedustajilla on suuri vastuu suomalaisten hyvinvoinnista. Keskeistä on alkaa ajatella uudella tavalla ja ottaa kaikki sote-resurssit käyttöön. 

Sote-järjestelmä vaatii selviytyäkseen täyden asennemuutoksen.

Eduskuntavaalit 2023 ovat tärkeässä roolissa sote-palvelujen tulevaisuuden kannalta. Tärkeimpiä sote-teemoja vaaleissa ovat: 

  • Verorahat vastuulliseen käyttöön 
  • Sote-alan työvoimapula vaatii nopeita ratkaisuja 
  • Hoivapalvelut toimimaan järkeistämällä 
  • Jonot kuriin ja rahat riittämään terveyspalveluissa

Verorahat vastuulliseen käyttöön 

Hyvinvointialueiden vastuulla on järjestää sote-palvelut. Jotta palveluista saadaan mahdollisimman laadukkaat ja tehokkaat, tulee hyvinvointialueiden pystyä vertailemaan alueensa palveluntuottajia: yrityksiä, järjestöjä ja hyvinvointialueiden omaa tarjontaa.

Hyvinvointialueiden tulee selvittää itse tuottamiensa sote-palvelujen kustannukset ja kustannusrakenne vertailukelpoisesti. Sen lisäksi on selvitettävä luotettavat tiedot palvelujen jonoista, laadusta ja vaikuttavuudesta. Nämä tiedot on selvitettävä kaikilta hyvinvointialueilta koko Suomessa, ja siitä on säädettävä lain tasolla velvoittavasti hallituskaudella 2023–2027. 

Kun palveluiden kustannusrakenne on selvillä, voidaan tehdä tietoon perustuvia ostopäätöksiä, ja valita aidosti parhain ja kustannustehokkain palveluntuottaja. 

HALI on vertaillut yksityisen ja julkisen tuottaman hoivan kustannuksia. Vertailussa kävi ilmi, että julkisesti tuotettu hoiva on keskimäärin yli 30 % kalliimpaa kuin yksityisen tuottama hoiva.


Sote-alan työvoimapula vaatii nopeita ratkaisuja 

Ennusteiden mukaan sote-alalle tarvitaan 2030-luvulle mennessä 200 000 uutta työntekijää, jos emme pikaisesti ala ajatella ja toimia uudella tavalla. Tällaista määrää työntekijöitä ei saada mistään. 

Ratkaisu sote-alan työvoimapulaan on alkaa ajatella ja toimia uudella tavalla. Tärkeintä on huolehtia, että pätevyysvaatimukset jokaiseen tehtävään on mitoitettu tehtävän vaativuuden mukaan. 

Pätevyysvaatimusten avaamisen lisäksi tarvitaan muun muassa työperäisen maahanmuuton sujuvoittamista, panostuksia koulutukseen ja teknologian hyödyntämistä.  


Hoivapalvelut toimimaan järkeistämällä 

Kun väestö vanhenee ja työikäisten määrä vähenee, hoivapalveluiden tarve kasvaa. Jotta kaikille voidaan taata riittävästi laadukkaita palveluja, meidän on toteutettava isoja kehitysaskeleita. Vanhuspalvelulaki mahdollistaa 13 eri henkilöstöryhmän käytön hoivatyössä. Käytännössä Valvira kuitenkin edellyttää melkein pelkästään korkeasti koulutettua työvoimaa, kuten lähi- ja sairaanhoitajia. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista, sillä korkeasti koulutetusta hoitajista on pulaa, ja hoivatyössä vain pieni osa työstä on sairaanhoidollisia tehtäviä. Hoivatyössä tulisi hyödyntää yhä enemmän esimerkiksi hoiva-avustajia.

Vanhusten ympärivuorokautisesta hoivasta yli 50 prosenttia on yksityisten yritysten ja järjestöjen tuottamaa. Yksityistä hoivaa tuotetaan tällä hetkellä tappiolla, ja tilanne ei ole kestävä. HALIn tekemän selvityksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien tuottama hoivapalvelu oli vuonna 2021 kolmanneksen kalliimpaa, kuin yrityksiltä ja järjestöiltä ostettu hoiva. Alihinnoittelun juurisyynä on se, että julkinen sektori ei tunne omia kustannuksiaan, ja sen vuoksi myöskään yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä ostettavia palveluja ei osata hinnoitella oikein. 


jonot kuriin ja rahat riittämään terveyspalveluissa

Suomessa on riittävästi resursseja ja tekijöitä, jotta terveyspalveluihin ei tarvitse jonottaa kohtuuttomasti, sekä keinoja, joilla tämä tehdään kuluttamatta tarpeettoman paljon rahaa. Tämä edellyttää, että sotealan yritysten ja järjestöjen osaaminen ja resurssit otetaan käyttöön jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Kela-korvauksia tulee kohdentaa ja kehittää, ostopalveluja sekä palveluseteliä hyödyntää ja digitalisaation avulla vapauttaa ihmiset siihen työhön, jossa ihmistä tarvitaan. 

Kela-korvaukset ovat kustannustehokas tapa keventää julkisten palvelujen kuormaa

Kela-korvausten kehittäminen ja nostaminen ohjaisi osan julkisen terveydenhuollon kysynnästä yksityisille palveluntuottajille, mikä keventäisi julkisten palvelujen kuormaa. Kela-korvauksia tulisi korottaa ja kohdentaa niitä sellaisille aloille, joissa yksityisillä palveluntuottajilla on merkittävä rooli, ja joita julkinen sektori ei pysty käytännössä hoitamaan. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi suun terveys tai gynekologian kiireettömät palvelut.

HALIn ratkaisut:
  1. Nostetaan lääkärikäyntien Kela-korvausta
  2. Edistetään terapiatakuuta hyödyntämällä Kela-korvauksia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluissa
  3. Parannetaan digivastaanottojen Kela-korvausta.
  4. Korotetaan suun terveydenhuollossa erityisesti ennaltaehkäisevien palvelujen Kela-korvausta
  5. Kannustetaan eläköityviä käyttämään omaa rahaa terveyspalveluihinsa ja varmistetaan heille hoidon jatkuvuus luomalla Kela-korvaus vuosittaiseen terveyspalvelupakettiin
*Aula Research toteutti kyselyn HALIn ja LPYn toimeksiannosta helmikuussa 2023. Kyselyn aineisto vastaa täysi-ikäistä väestöä iän, sukupuolen ja asuinmaakunnan mukaan kiintiöitynä ja siihen vastasi 1140 kansalaista. Tutkimuksen otos kerättiin 8.2 – 13.2.2023 sähköisellä kyselyllä.

Palveluseteli

Palvelusetelin käyttö terveyspalveluissa on erittäin marginaalista, vaikka se venyy moneen. Varmaa on, että kaikkia palvelusetelin käyttötapoja ei ole vielä keksitty. Palvelusetelin käytön esteitä on purettava. Palvelusetelin käyttö vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta.


HALIn eduskuntavaalitavoitteita kuunneltavissa

Sotepodi – neljä ratkaisua hyvinvointiin

HALIn podcastissa asiantuntija Ville Laakso ja ekonomisti Tiina Kanerva pohtivat vieraiden kanssa ratkaisuja sote-alan erinäisiin ongelmakohtiin. Voit kuunnella podcast-jaksoja Spotifyssa.

Politbyroon hallitusohjelmaneuvottelut: Mitä sotelle pitäisi tehdä?

HALIn johtaja Eveliina Vigelius oli vieraana Politbyroon jaksossa, jonka aiheena oli sote-palveluiden kehittäminen rakenneuudistuksen jälkeen. Kuuntele jakso Spotifyssa.

Lisätiedot

Vigelius Eveliina

Eveliina Vigelius

Johtaja, sote-palvelujen kehittäminen

044 511 4411

Lisätiedot

Kettunen Maira

Maira Kettunen

Viestintäjohtaja

050 357 7197

Lisätiedot