Kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat monilla hyvinvointialueilla laittoman pitkiä siitäkin huolimatta, että useat hyvinvointialueet ja HUS on määrätty sakon uhalla järjestämään jonotilanteensa lainmukaiseksi viimeistään 30.4.2026. Hyvinvointiala Hali ry pitää tilannetta kestämättömänä ja ehdottaa jonojen purkuun uudenlaista palvelusetelimallia.
Kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odotti tammikuun 2026 lopussa 135 570 ihmistä, joista 12 582 eli noin yhdeksän prosenttia oli odottanut hoitoa yli kuusi kuukautta. Hoitotakuun määräajat ovat yksiselitteisiä, mutta kaikilla alueilla niitä ei edelleenkään noudateta.
Pitkät hoitojonot koskettavat suoraan tavallisia ihmisiä. Hoitoon pääsyn viivästyminen heikentää fyysistä ja psyykkistä terveyttä, lisää kipua ja huolta sekä heikentää työ- ja toimintakykyä. Samalla yhteiskunta menettää työpanosta ja verotuloja, ja sairauspäivärahojen sekä muiden etuuksien tarve pitkittyy tarpeettomasti.
”On kestämätöntä, että jonotilannetta ei korjata hyödyntämällä yksityisen sektorin olemassa olevaa ja kustannustehokasta kapasiteettia täysimääräisesti. Yleisimpiin erikoissairaanhoidon leikkauksiin, kuten tekonivel-, kaihi- ja tyräleikkauksiin, pääsyä voidaan nopeuttaa ottamalla terveydenhuollon kaikki resurssit käyttöön. Tämä edellyttää sektorirajat ylittävää yhteistyötä, jossa julkinen ja yksityinen terveydenhuolto toimivat yhdessä asiakkaiden hyväksi”, Halin terveyspalvelujohtaja, asiantuntijalääkäri Emma Kajander sanoo.
Hoitotakuun rikkominen ei ole säästötoimenpide – jonoja on mahdollista purkaa
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (nyk. Lupa- ja valvontavirasto) määräsi useat hyvinvointialueet ja HUSin järjestämään kiireettömän erikoissairaanhoidon lainmukaiseksi viimeistään 30.4.2026. Määräystä on tehostettu uhkasakolla.
Hoitotakuun ylittäneiden määrä on vähentynyt viime syyskuun lopusta 11 721 ihmisellä, mikä tarkoittaa 48 prosentin laskua. Kehitys osoittaa, että jonoja voidaan purkaa, kun siihen on tahtoa ja keinoja. Jonoja ovat onnistuneet lyhentämään kaikki hyvinvointialueet Etelä-Savoa ja Pohjanmaata lukuun ottamatta.
Yli puoli vuotta hoitoa odottaneista puolet, yhteensä 6 256 ihmistä, odotti kirurgista toimenpidettä. Suurimmat jonot kohdistuvat tekonivelleikkauksiin ja muihin ortopedisiin toimenpiteisiin sekä suoliston ja vatsan tähystyksiin. Lisäksi joka kolmas yli kuusi kuukautta odottaneista, eli 4 157 ihmistä, odotti silmätautien operaatiota. Näistä keskeisin on kaihileikkaus. Erityisesti kirurgiassa ja silmätaudeissa kyse on toimenpiteistä, joita yksityinen sektori tekee jo nyt laajasti. Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn tiedot selviävät THL:n kuukausittain päivittyvistä tilastoista.
Kolmasosa hoitotakuun ylittäneistä potilaista odotti hoitoa HUSin alueella. Pohteessa osuus oli 16 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa 10 prosenttia. Jonot ovat suurimpia HUSissa, Pohteessa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa.
Hali esittää erityisesti palvelusetelin vahvistamista ratkaisuna nykyisessä ankarassa taloustilanteessa.
- Uudistetaan hoitotakuulainsäädäntöä siten, että kaikilla hyvinvointialueilla tulee olla palveluseteli käytössä keskeisimmissä erikoissairaanhoidon toimenpiteissä, kuten tekonivel- tai tyräleikkauksissa.
- Mahdollistetaan esimerkiksi 70 prosentin arvoisen palvelusetelin myöntäminen ennen hoitotakuuajan täyttymistä.
- Asiakkaalla olisi oikeus 100 prosentin palveluseteliin hoitotakuuajan täyttymisen jälkeen.
Hyvin suunniteltu palveluseteli jakaa kustannusvastuuta reilusti, lyhentää jonoja ja hyödyntää tehokkaasti yksityisen terveydenhuollon osaamista ja kapasiteettia.
”Hoitotakuun rikkominen ei ole säästötoimi. Se siirtää kustannuksia eteenpäin ja pahentaa ongelmia. Asiakkaiden oikeus hoitoon kohtuullisessa ajassa on turvattava, ja siihen on keinot. Nyt tarvitaan rohkeutta ottaa ne käyttöön”, Kajander päättää.
Lisätietoja
Emma Kajander
Terveyspalvelujohtaja, asiantuntijalääkäri
040 533 0980
emma.kajander@hyvinvointiala.fi
Vastuualueet: Terveyspalvelut
