Vuoden 2025 lopussa lähes 2300 ikääntynyttä odotti hoivapaikkaa. Hoivajono on kasvanut noin 220 ihmisellä keväästä 2025. Ikääntyneet ovat eriarvoisessa asemassa eri hyvinvointialueilla: toisilla alueilla hoivapaikan saa lainmukaisesti viipymättä, kun taas toisilla alueilla keskimääräinen odotusaika voi olla kuukausia. Hyvinvointiala Hali ry selvittää ikääntyneiden hoivajonotilannetta tietopyynnöillä hyvinvointialueilta puolivuosittain.
Vanhuspalvelulain mukaan ikääntyneen tulee saada hoivapaikka ilman aiheetonta viivästystä. Siitä huolimatta hoivapaikkaa joutui odottamaan heinä-joulukuun 2025 aikana keskimäärin noin kaksi kuukautta, ja yli 800 ikääntynyttä odotti pääsyä hoivakotiin peräti yli lakiin kirjatun ehdottoman takarajan eli kolme kuukautta.
”Hyvinvointialueille on lakisääteinen velvollisuus järjestää ympärivuorokautisen hoivan asukaspaikka ikääntyneelle viipymättä, kun tarve hoivapaikalle ilmenee. Tämä on yksiselitteistä. Yritysten ja järjestöjen hoivakodeissa olisi tilaa ympäri Suomea, mutta moni alue on leikannut ostopalveluista ikääntyneiden kustannuksella”, Halin sosiaalipalvelujohtaja Laura Lindeberg sanoo.
Odotusajoissa on suuria eroja alueellisesti. Paras tilanne odotusaikojen osalta on Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa. Näillä alueilla hoivapaikan saa alle kuukaudessa hetkestä, jolloin huoli ikääntyneen pärjäämisestä on noussut. Näiden alueiden odotusajat ovat olleet lyhimmät myös kahdessa edellisessä mittauksessa keväällä 2025 ja syksyllä 2024, eli tilanne on ollut johdonmukaisesti hyvä.
Pisimpään ikääntyneet joutuvat odottamaan hoivapaikkaa Pohjois-Karjalassa ja Keski-Uudellamaalla, joissa keskimääräinen odotusaika on laittoman pitkä, yli kolme kuukautta.
”Myönteinen hoivapaikkapäätös tarkoittaa sitä, että ikääntynyt tarvitsee ympärivuorokautista tukea ja apua. Taustalla voi olla esimerkiksi muistisairaus, jonka takia ikääntynyt ei voi asua turvallisesti kotona, vaikka kotihoito kävisi useita kertoja vuorokaudessa. Tällaisessa tilanteessa kahden tai kolmen kuukauden odotus voi olla todella raskasta ja turvatonta aikaa sekä ikääntyneelle että hänen läheisilleen”, Lindeberg kuvaa.
Julkisuudessa on keskusteltu alkuvuodesta hoivan laadusta niin yksityisissä kuin julkisissa hoivakodeissa.
”Hoivaa käsiteltäessä on tärkeää muistaa mittakaava. Suomessa on noin 1800 hoivakotia tai muuta pitkäaikaisen asumisen yksikköä, joissa asuu yli 50 000 ikääntynyttä. Heidän arkensa on pääsääntöisesti hyvin turvallista ja merkittävästi vähemmän yksinäistä, kuin kotihoidon piirissä olisi. Ongelma ei ole hoivan laatu, vaan riittämättömät tai liian myöhään tarjottavat palvelut”, Lindeberg päättää.
Lyhyesti Halin selvityksestä:
- Hali selvittää tiedot hyvinvointialueilta tietopyynnöillä puolivuosittain. Tänään julkaistu selvitys on neljäs laatuaan.
- Hyvinvointialuekohtaiset tiedot jonottajien määrästä, odotusajasta sekä muun muassa näiden lukujen muutoksista löydät verkkosivuiltamme.
Lisätietoja
Laura Lindeberg
Johtaja, sosiaalipalvelut
040 826 8292
laura.lindeberg@hyvinvointiala.fi
Vastuualueet: Hoiva, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdepalvelut
