Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluihin kuuluvat ammatillinen kuntoutusselvitys, koulutuskokeilu, Nuotti-valmennus, työkokeilu ja työhönvalmennus. Näistä Nuotti-valmennuksesta on saatu erityisen hyviä kokemuksia (Coronaria 2021; Kela 2023/2024).
Nuotti-valmennus on suunnattu nuorille, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt ja jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea opiskelu- tai työelämään siirtymisessä. Valmennukseen voi hakea, jos ei ole työssä tai opiskelemassa tai jos opinnot ovat vaarassa keskeytyä (Kela 2025). Kyseessä on nuorille kohdennettu erityistuki, jonka taustalla on kuntoutuslain 7 a § (1097/2018).
Vaikka Nuotti-valmennukselle on ollut selvää tarvetta, sen ehtoja on kiristetty. Vuoden 2025 alusta nuoren ammatillista kuntoutustukea ei ole enää saanut, jos käy töissä edes osa-aikaisesti tai osallistuu muihin tukitoimiin. Tukea myönnetään jatkossa vain niille, jotka ovat täysin koulutuksen ja työn ulkopuolella, eivätkä saa esimerkiksi opinto- tai kuntoutusrahaa (Kela 2024a). Myös toimintakyvyn arviointia on kiristetty. Tarve muutoksille on ennen muuta rahoituksellinen ja järjestämistä on tarkoitus siirtää enemmän hyvinvointialueille.
Nuotti-valmennus ei ole yhteiskunnalle iso menoerä (23 miljoonaa euroa vuonna 2022), mutta sen nopea kasvu yllätti päätöksentekijät, ja tukia alettiin leikata. Ajatuksena oli, että vastaavia tukia on jo saatavilla, vaikka käytännössä ne tulevat usein yksilön kohdalla liian myöhään. Leikkausten taustalla tuntuu olevan ajatus, että nuoret selviävät perinteisillä keinoilla, vaikka todisteet viittaavat toiseen suuntaan.
Kelan Nuotti-valmennus on osunut tarkasti tunnistettuun palveluvajeeseen
Nuotti-valmennus perustuu kuntoutuksen uudistamiskomitean työskentelyyn (STM 2017). Työttömyyden, toimeentulotuen ja syrjäytymisen kasvu on todennäköistä myös tulevina vuosina. Syrjäytymisriski voi kasvaa erityisesti niillä nuorilla, joilla on esimerkiksi maahanmuuttajatausta. Työmarkkinoiden epävarmuus pahentaa tilannetta (TEM 2025), ja ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen näyttää olevan nousussa (HS 2025). Samaan aikaan, kun Nuotti-valmennusta ajetaan alas, myös muita nuorten tukitoimia, kuten nuorten työpajatoimintaa (Into 2025) tai STM:n Paikka auki -ohjelman rahoitusta heikennetään merkittävästi (Paikka auki 2025).
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Nuotti-valmennus lisäsi erityisesti nuorten miesten siirtymistä jatko-opintoihin (VTV 2025). Naisilla kouluttautuminen oli jo entuudestaan hieman yleisempää. Seuranta-aika osui koronapandemiaan, mikä vaikeutti työmarkkinoille pääsyä. Vaikka tilastoissa näkyvät vain suuret siirtymät, valmennuksen vaikutukset näkyvät myös pieninä askelina esimerkiksi siinä, että nuori oppii käyttämään palveluja tai saa tavoitteellisuutta arkeensa.
Kelan mukaan Nuotti-valmennuksen suosion kasvaessa nuorten työkyvyttömyyseläkkeet vähenivät hieman (KELA 2024b). Tämä tärkeä yhteys ansaitsisi varmasti enemmän huomiota.
Nuotti-valmennus antaa nuorelle uuden alun
Tutkimus- ja tilastotieto osoittaa, että Nuotti-valmennus on tehokas ja taloudellinen tapa tukea nuoria. Se auttaa ehkäisemään syrjäytymistä ja vahvistaa nuorten mahdollisuuksia päästä takaisin koulutukseen tai työelämään. Perusteet Nuotti-valmennuksen jatkuvuuden ja saatavuuden varmistamiselle ovat vahvoja.
Valmennus täydentää kunnissa ja hyvinvointialueilla tarjottavia palveluja. Kohderyhmä on haastava, ja moniammatillinen tuki ei ole aina riittävää. Siksi Nuotti-valmennuksen kaltainen henkilökohtainen ja matalan kynnyksen palvelu on tärkeä osa kokonaisuutta.
Matalan kynnyksen malli on uhattuna
Nuotti-valmennuksen vahvuus on sen saavutettavuus ja joustavuus. Sen matalan kynnyksen malli on mahdollistanut yksilöllisen tuen ja pienten, mutta merkityksellisten siirtymien syntymisen. Näillä siirtymillä voi olla ratkaiseva merkitys nuoren elämän kannalta. Kyse on satsauksesta paitsi nuorten myös koko yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Kun valmennuksen ehtoja tiukennetaan ja muita tukimuotoja rajataan samanaikaisesti, matalan kynnyksen idea uhkaa vesittyä. Tilastopainotteinen arviointi voi myös ohjata huomion niihin, joilla on jo valmiiksi parhaat mahdollisuudet edetä, vaikka juuri kaikkein haastavimmassa tilanteessa olevat tarvitsisivat eniten tukea. Vaikka asiakkaiden ohjautuminen ei aina tapahtuisikaan palvelujärjestelmän kannalta ihanteellisesti, on tärkeämpää, että nuoren tarpeeseen vastataan viipymättä.
Toistuva kaava hyvien käytäntöjen alasajosta niiden suosion vuoksi on valitettavan tuttu palvelujärjestelmän kehittämisessä. Sen sijaan pitäisi tähdätä siihen, että vaikuttavat mallit saadaan laajasti käyttöön ja niistä opitaan. Nuotti-valmennuksen kaltaiselle palvelulle, joka huomioi nuoren yksilöllisen tilanteen ja mahdollistaa vähittäiset siirtymät kohti aktiivisempaa arkea ja työelämää, on nyt enemmän tarvetta kuin koskaan. Nuotti-valmennus on käytännössä toimiva niin rahoituksen, järjestämisen kuin tuottamisenkin kokonaisuus, jota ei kannata rikkoa.
