HALIn sopimusaloilla ollaan vaiheittain siirrytty 5-päiväiseen lomalaskentaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosilomalain mukaan ansaitut lomapäivät on työehtosopimuksen muuntotaulukoilla muunnettu arkipäiville maanantaista perjantaihin sijoiteltaviksi lomapäiviksi.
Työneuvosto on hiljattain antanut lausunnon (TN 1497-24). Lausunnossa todettiin, että vuosilomalaissa ei ole säädetty valtakunnallisten työehtosopimusosapuolten oikeudesta sopia työehtosopimuksin muuntotaulukosta tai muusta järjestelystä, jos sen soveltaminen lyhentää työntekijän vuosiloman pituutta vuosilomalaissa säädetystä. Näin ollen tapaus- ja työntekijäkohtaisesti on arvioitava, johtaako muuntotaulukon soveltaminen ansaitun vuosiloman lyhentymiseen. Lopputulokseen voi vaikuttaa se, kuinka paljon vuosilomaa on ansaittu, samoin kuin se, minkä pituisissa jaksoissa ja milloin lomaa pidetään.
Työneuvoston lausuntopyynnössä on esitetty esimerkki muuntotaulukon soveltamisesta, ja kysytty, onko siinä kuvattu menettely vuosilomalain mukainen.
Esimerkin mukaan yrityksessä on käytössä muuntotaulukon mukainen menettely, jossa ansaitut 30 vuosilomapäivää muunnetaan 25:ksi sijoiteltaviksi päiviksi. Päiviä ei sijoitella lauantaipäiville. Työntekijä aloittaa kesälomansa juhannusviikon maanantaina ja on siitä lukien lomalla neljä viikkoa. Viikon pituisen talviloman työntekijä pitää pääsiäisviikolla. Työntekijä käyttää edellä mainituilla tavoin 23 lomapäivää sijoiteltavina päivinä, ja häneltä jää käyttämättä kaksi (2) sijoiteltavaa lomapäivää.
Vuosilomalain mukaan ansaitusta 30 vuosilomapäivästä kuluisi kesäloman aikana 22 päivää ja talviloman aikana neljä (4) päivää. Lomaa jäisi pitämättä neljä (4) päivää. Esimerkin mukaisessa menettelyssä vuosiloman pituus lyhenee sijoittelun takia vuosilomalaissa säädetystä eikä se ole vuosilomalain mukaista. Vuosiloman pituudesta ei voida sopia vuosilomalakia heikommin edes valtakunnallisten työehtosopimusosapuolten välisellä työehtosopimuksella.
Mitä tämä tarkoittaa HALIn jäsenten näkökulmasta?
HALIn sopimusaloilla vuosilomapäivien määrä on sidottu vuosilomalain mukaisiin enimmäismääriin. Näin ollen ohjeistus voi koskea niitä työntekijöitä, joiden ansaittujen vuosilomapäivien määrä on vuosilomalain mukainen, eikä työntekijällä ole oikeutta työehtosopimuksen mukaisiin lisälomapäiviin.
Työneuvoston lausunnossa tarkoitettu tilanne voi syntyä annettaessa vuosilomaa kokonaisena kalenteriviikkona juhannus- ja pääsiäisviikolla sekä kalenterivuosina, jolloin jouluaatto osuu perjantaille ja joulupäivä lauantaille. Alla on lueteltu esimerkkejä ja toimintaohjeet tilanteisiin.
Tämä ohjeistus ei koske tilanteita, joissa työntekijä on ansainnut vuosilomaa yli vuosilomalain enimmäismäärän eli vuosilomaa on ansaittu maaliskuun loppuun mennessä alle vuoden kestäneissä työsuhteissa yli 4 viikkoa ja maaliskuun loppuun mennessä vähintään vuoden kestäneissä työsuhteissa yli 5 viikkoa. Ohjeistus ei koske myöskään tilanteita, joissa työntekijä ansaitsee työehtosopimusten mukaisia lisälomapäiviä.
Esimerkki 1:
Työntekijä ansaitsee lomaa yhteensä 25 pv (5 viikkoa) eli vuosilomalain mukaisesti. Työntekijä aloittaa neljän viikon kesälomansa juhannusviikon maanantaina. Työntekijä käyttää edellä mainituin tavoin 19 lomapäivää sijoiteltavina päivinä, ja häneltä jää käyttämättä yksi (1) sijoiteltavaa lomapäivää.
Vuosilomalain mukaan lomaa jäisi esimerkkitapauksessa pitämättä kaksi (2) päivää. Esimerkin mukaisessa menettelyssä vuosiloman pituus lyhenee sijoittelun takia vuosilomalaissa säädetystä eikä se ole vuosilomalain mukaista.
Näin ollen, jos vuosilomaa on ansaittu vuosilomalain mukaisesti ja vuosilomaa on sijoiteltu kokonaisena kalenteriviikkona juhannusviikolle, lopputulos on se, että 5-päiväisessä lomalaskennassa työntekijällä säästyy juhannusviikolta myöhemmin pidettäväksi kaksi (2) lomapäivää. Lopputulos on tämä sen takia, että vuosiloman pituus lyhenisi vuosiloman sijoittelun takia vuosilomalaissa säädetystä.
Esimerkki 2:
Työntekijä ansaitsee lomaa yhteensä 25 pv (5 viikkoa) eli vuosilomalain mukaisesti. Työntekijä aloittaa talvilomaviikon pääsiäisviikon maanantaina. Työntekijä käyttää edellä mainituin tavoin 4 lomapäivää sijoiteltavina päivinä, ja häneltä jää käyttämättä yksi (1) sijoiteltavaa lomapäivää.
Vuosilomalain mukaan lomaa jäisi esimerkkitapauksessa pitämättä kaksi (2) päivää. Esimerkin mukaisessa menettelyssä vuosiloman pituus lyhenee sijoittelun takia vuosilomalaissa säädetystä eikä se ole vuosilomalain mukaista.
Näin ollen, jos vuosilomaa on ansaittu vuosilomalain mukaisesti ja vuosilomaa on sijoiteltu kokonaisena kalenteriviikkona pääsiäisviikolle, lopputulos on se, että 5-päiväisessä lomalaskennassa työntekijällä säästyy pääsiäisviikolta myöhemmin pidettäväksi kaksi (2) lomapäivää. Lopputulos on tämä sen takia, että vuosiloman pituus lyhenisi vuosiloman sijoittelun takia vuosilomalaissa säädetystä.
Esimerkki 3:
Mikäli työntekijä pitää vuosilomaa juhannus- tai pääsiäisviikolla yksittäisiä päiviä (ei koko kalenteriviikkoa), ei edellä mainittu koske häntä.
Esimerkki 4:
Yllä oleva tulkinta koskee jouluaattoa ja joulupäivää vuosina, jolloin jouluaatto osuu perjantaille ja joulupäivä lauantaille edellyttäen, että vuosiloma pidetään kokonaisena kalenteriviikkona. Mikäli työntekijä pitää vuosilomaa yksittäisinä päiviä (ei koko kalenteriviikkoa), ei edellä mainittu koske häntä.