Ennakkotietojen mukaan hallitus suunnittelee riihessä järjestöille kohdentuvia lisäsäästöjä mahdollisesti jopa 25 miljoonan euron edestä.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat pääosin yleishyödyllisiä toimijoita, jotka edistävät ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Järjestöt toimivat lähellä ihmisten arkea ja täydentävät julkisia palveluja. Niiden toiminnassa on ammattilaisten lisäksi mukana paljon vapaaehtoisia.
Vuonna 2024 sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksella mahdollistettiin noin 5 500 henkilötyövuoden työpanos, jonka avulla järjestöt pystyivät organisoimaan yli 230 000 ihmisen osallistumisen vapaaehtoistyöhön. Mitä suunniteltu lisäleikkaus tarkoittaisi vapaaehtoistoiminnan ja näiden työtä organisoivan henkilöstön näkökulmasta?
Karkeasti voidaan arvioida, että miljoonan euron leikkaus STEA-avustukseen (sote-järjestöjen valtionavustus) vaikuttaisi järjestöjen palkattuihin henkilötyövuosiin noin 14 hengen vähennyksenä. Vapaaehtoisten panosta yksinkertaistetulla laskelmalla 14 palkatun vähennys vähentäisi edelleen 42 vapaaehtoisen verran. Laskelman oletuksina on, että yhden henkilön henkilöstökustannus sivukuluineen on noin 60 000 euroa. Lisäksi on huomioitu, että avustuksia käytetään myös muuhun kuin henkilöstökuluihin.
Näin ollen voidaan arvioida, että vuosien 2025-2027 leikkausten kumulatiiviset vaikutukset, mikäli järjestöiltä leikataan vielä 25 miljoonaa lisää, aiheuttaisivat yhteensä 1900 henkilötyövuoden ja 81 000 vapaaehtoisen työpanoksen menettämisen. Ilman suunniteltua lisäleikkaustakin ensi vuoden leikkausten tullessa toimeenpanoon henkilötyövuosien menetys on arviolta 1550 ja vapaaehtoisten osalta 66 000 henkilöä.
Tämän mittaluokan sopeutukset haastavat vakavasti terveyttä edistävän ja hyvinvointia vahvistavan toiminnan sekä apua tarvitsevien ihmisten saaman tuen ja palvelut. Nyt ei hallitsemattomien leikkausten yhteydessä puhuta enää säästöistä, sillä järjestöjen työn romahduksella on suora vaikutus myös hyvinvointialueiden palveluihin. Nämä ovat rakentaneet toimivia palveluketjuja järjestöjen kanssa ennaltaehkäisyyn ja kevyen tuen malleihin. Asiasta huolensa taannoin ilmaisi muun muassa Hyvinvointialueiden kansallisen järjestöyhteistyön verkosto tiedotteessaan.
Kattojärjestötason leikkauksia ei voi yksi yhteen ”kompensoida” jakamalla rahaa alueilla toimiville järjestöille, sillä sote-järjestöjen kattojärjestöt, alueelliset järjestöt ja kuntatason järjestöt muodostavat tiiviin yhteyden. Kattojärjestöt kehittävät ja konseptoivat hyviä toimintamalleja ja alue- ja paikallisjärjestöt pystyvät pienemmällä panoksella ottamaan niitä käyttöön ja aktivoimaan vapaaehtoisia selkeillä sapluunoilla. Koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja toimintamallien kehittäminen on niin sanotun järjestöekosysteemin tärkeä osa, josta pahimmassa tapauksessa huonosti harkituilla leikkauksilla voidaan menettää merkittävä osa.
Nyt on tärkeää vakauttaa rahoituksen taso sekä ohjaus kestävälle pohjalle, jotta järjestöjen kyky täydentää julkisia palveluja ja tukea ihmisiä voidaan turvata myös jatkossa.
Taustaa jo tehdyistä leikkauksista ja niiden mittasuhteista
Hallituskauden alusta tähän vuoteen asti rahoituksen tasoa on laskettu ja leikkauksia toimeenpantu yhteensä 110 miljoona. Ensi vuodelle on päätetty näiden lisäksi 30 miljoonan euron säästöt, joita ei ole vielä kohdennettu. Jo päätettyjen säästöjen suuruus on siis 140 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 37 % leikkausta rahoituksen lähtötasoon (383,6 miljoonaa euroa vuonna 2024).
Tänä vuonna kokonaisrahoituksen taso on siis noin 274 miljoonaa euroa. Onko se paljon vai vähän?
Summaa voi verrata esimerkiksi hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen, joka oli tänä vuonna noin 27,1 miljardia euroa. Tällä hetkellä koko sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionrahoitus on siis noin prosentin verran suhteessa hyvinvointialueiden rahoitukseen.
