Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on julkaissut vuoteen 2040 ulottuvan sote-visionsa. Hyvinvointiala Hali ry kiittää, että visiotyö tunnistaa sote-järjestelmän muutostarpeet yli hallituskausien, lisää moniäänistä keskustelua soten tulevaisuudesta ja pyrkii vahvistamaan luottamusta suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Ylivaalikautisen keskustelun lisäksi tarvitaan konkreettisia ja ketteriä ratkaisuja, jotka parantavat hoitoon ja hoivaan pääsyä sekä hillitsevät kustannuksia. Esimerkiksi Kela 65 -kokeilu on osoittanut, että ikäihmiset voivat päästä nopeasti ja kustannustehokkaasti lääkärille. Vastaavat kokeilut voisivat jatkossa olla keskeisiä keinoja hoidon saatavuuden ja taloudellisuuden parantamisessa.
“Sote-järjestelmän kehittämisessä on siirryttävä asiakaslähtöisyyteen. Hoitoon ja hoivaan pääsyä pitää helpottaa kaikissa ikäryhmissä ja yksilön mahdollisuutta valita hänelle sopiva ratkaisu lisätä niin sosiaali- kuin terveyspalveluissa. Esimerkiksi mahdollisuus valita lääkäri tukee hoidon jatkuvuutta. Asiakkaan tiedon tulisi palvelun maksajasta tai järjestäjästä riippumatta kulkea tämän mukana, palveluketjujen rakentua ihmisen ympärille ja rahavirtojen ohjautua yksilön tarpeisiin. Samalla tulee vahvistaa yksilön omaa roolia terveytensä ja hyvinvointinsa edistäjänä”, sanoo Halin toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma.
Tällä hetkellä yksityisten sote-palveluntuottajien osaamista ei hyödynnetä täysimääräisesti. Jatkossa palvelujärjestelmän tuottavuutta on pakko parantaa. Siihen tarvitaan teknologiaa, kustannustietoisuutta ja sujuvampia toimintatapoja. Näissä asioissa yksityinen sektori on jo monessa edelläkävijä.
Monikanavarahoitus ei ole ongelma
”Toisin kuin usein väitetään, monikanavarahoitus ei ole sotessa ongelma. Sen sijaan se on mahdollisuus tuoda lisää asiakaslähtöisyyttä”, paaluttaa Halin toimitusjohtaja Aunesluoma. Hänen mukaansa se, että rahoitusta tulee useista lähteistä, kuten työnantajilta ja yksilöiltä, vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituspohjaa ja lisää käytettävissä olevia varoja.
Tällä hetkellä haasteena on, että eri rahoituskanavat eivät vielä asetu asiakkaan tarpeiden ympärille. Tätä ongelmaa voidaan kuitenkin ratkaista ilman, että monikanavaisuuden tuoma lisärahoitus menetetään. Hyvä esimerkki budjettirahoituksen ulkopuolelta tulevasta merkittävästä lisärahoituksesta on työterveyshuolto. Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus työsuojelullisista syistä järjestää työntekijöilleen ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa. Tämän lisäksi moni työnantaja haluaa tarjota työntekijöilleen työterveyshuollon sairaanhoitoa, koska sen avulla työntekijöillä on mahdollisuus päästä tarvittaessa viiveettä hoitoon ja työkyvyn tuen palvelujen pariin.
”Tämä on työnantajan näkökulmasta taloudellisesti kannattavaa, koska kaikkein kalleinta ovat pitkittyvät sairaspoissaolot ja erityisesti työkyvyttömyyteen johtava hoitamattomuus”, Halin terveyspalvelujohtaja Emma Kajander havainnollistaa.
“Työterveyshuolto on myös toimivin osa perusterveydenhuoltoa, jossa saatavuus ja hoidon jatkuvuus toteutuvat. Kaikilla työikäisillä – myös työttömillä ja esimerkiksi pienyrittäjillä – tulisi kuitenkin olla nykyistä laajempi oikeus työkykyä tukeviin palveluihin. Työterveyshuollolla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä työikäisen väestön työkyvyn ylläpidossa heikkenevän huoltosuhteen aikoina”, Kajander sanoo.
Integraationäkökulma on tärkeä, mutta esimerkiksi työikäisten osalta tärkein tarvittava yhteensovitustarve harvoin on sosiaali- ja terveyspalveluissa, vaan esimerkiksi työpaikan ja terveydenhuollon näkökulmien huomioinnissa. Toisaalta tiedon integraatio on välttämätöntä kaikissa palveluketjuissa.
Sote tarvitsee kaikki toimijat mukaan
Hali näkee, että useiden eri toimijoiden tuottamat palvelut mahdollistavat kustannusvaikuttavan tavan vastata yksilöllisiin tarpeisiin. Monituottajuus myös helpottaa henkilöstövajeen ratkaisemista ja tuo mahdollisuuksia palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Julkisissa palveluissa monituottajuus jakaa esimerkiksi investointeihin ja muihin kiinteisiin kuluihin liittyviä taloudellisia riskejä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden haasteet onkin mahdollista ratkaista vain ottamalla yksityinen sektori selvästi laajemmin mukaan tuottamaan palveluja kaikille kansalaisille.
”Tarvitsemme konkreettisia toimenpiteitä, jotka parantavat hoitoonpääsyä, vahvistavat asiakaslähtöisyyttä ja hyödyntävät monituottajuuden ja monikanavarahoituksen mahdollisuuksia. Hali osallistuu aktiivisesti keskusteluun ja tuo lähikuukausina esiin yksityisten palveluntuottajien – yritysten ja järjestöjen – näkökulmia ja ratkaisuja, jotka tukevat myös STM:n vision tavoitteiden toteutumista käytännössä”, Aunesluoma sanoo.
”Edustamme jäsentemme kautta noin 26 prosenttia koko Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannosta, joten olemme mielellämme mukana tuomassa ratkaisuehdotuksia myös mahdolliseen parlamentaariseen keskusteluun yhteisestä visiotyöstä”, päättää Halin toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma.
Lisätiedot
Emma Kajander
Terveyspalvelujohtaja, asiantuntijalääkäri
040 533 0980
emma.kajander@hyvinvointiala.fi
Vastuualueet: Terveyspalvelut
